Browsing by Subject "oikeudellinen siirrännäinen"
Now showing items 1-2 of 2
-
Länsimaisen oikeuden reseptio Japanissa 1800-luvulla, erityisesti siviililain ja perustuslain osalta (2021)Tutkielma käsittelee Japanissa 1800-luvulla tapahtunutta laajamittaista länsimaisen oikeuden omaksumista. Japanin rajojen avautumisesta alkunsa saanut valtion tie kohti modernia suurvaltaa edellytti maan lainsäädännön perusteellista uudistamista. Japanin hallitus halusi luoda maalle kattavan ja kehittyneen oikeusjärjestyksen, jonka esikuvana päätettiin käyttää länsimaisia oikeusjärjestyksiä. Tutkielmassa tarkastellaan oikeusvertailevalla otteella tätä parikymmentä vuotta kestänyttä lainsäätämisprosessia, jonka lopputuloksena Japanin oikeusjärjestelmän voidaan lähes kokonaisuudessaan katsoa edustavan romaanis-germaanista eli mannereurooppalaista oikeusjärjestelmää. Tutkielmassa esitellään Alan Watsonin teoria oikeudellisista siirrännäisistä, ja peilataan sitä Japanin lainsäädännön länsimaistamiseen. Reseptiota eritellään sekä ulkoisesta että sisäisestä näkökulmasta, joista ensimmäinen viittaa reseption syihin ja toteuttamistapoihin, ja jälkimmäinen japanilaisten suhtautumiseen uuteen länsimaistyyliseen oikeusjärjestelmäänsä. Ymmärrettävästi näin merkittävä lainsäädännön uudistaminen vaati sopeutumista, sillä Japanin oikeusjärjestys oli koostunut lähinnä tapaoikeudesta ja uskonnollisista moraaliohjeista ennen kirjoitetun eurooppalaisen lainsäädännön omaksumista. Tutkielmassa käydään läpi varsin yksityiskohtaisesti itse lainsäätämisprosessin vaiheita ja esitellään Japanin valtiomiesten punnintaa eri länsimaisten oikeusjärjestysten välillä, kun he tekivät valintaa Japaniin parhaiten soveltuvasta lainsäädännön ja hallintomuodon mallista. Erityistä huomiota annetaan siviililaille ja perustuslaille, sillä ne olivat itsestään selvästi reseption merkittävimmät lainsäädäntöratkaisut. Tutkielmassa tarkastellaan näiden kahden lain erityispiirteitä ja vertaillaan niitä länsimaisiin, etupäässä ranskalaisiin ja saksalaisiin, esikuviinsa. Olennainen osa tutkielmaa on pohdinta reseption onnistumisesta. Lopputuloksena voidaan todeta, että Japanin oikeusjärjestyksen länsimaalaistaminen kiistatta onnistui, mistä on todisteena muun muassa siviililain pysyminen voimassa lähes muuttumattomana tähän päivään asti.
-
(2022)Tutkielmani käsittelee saksalaista siviilioikeutta Kiinan oikeusjärjestelmässä Kiinan keisariajan lopussa. Tarkastelen pyrkimyksiä tuoda saksalaista siviilioikeutta Kiinan oikeusjärjestelmään Kiinan pitkän keisariajan lopulla ennen viimeisen Qing-dynastian päättymistä vuonna 1911. Tutkimuskysymykseni on: ”Miten saksalainen siviilioikeus vaikutti Kiinan oikeusjärjestelmään Kiinan keisariajan päättyessä?” Tärkeää ovat siviilioikeuden kodifikaatiopyrkimykset. Kuvaan alkuun Kiinan historiaa ja oikeusajattelua sekä tarkastelen saksalaista siviilioikeutta ja sen leviämistä muualle, erityisesti Suomeen. Käsittelen oikeuden siirtymistä yleisesti erityisesti Alan Watsonin näkemysten perusteella sekä esittelen John Headin käsityksiä kodifikaatiosta. Taustoituksestani osansa saa Japani, joka on relevantti sekä siksi, että Japanin silloisessa oikeuskehityksessä on yhtäläisyyksiä Kiinan kanssa, että siksi, että Japanilla havaitaan olleen merkittävä vaikutus saksalaisen siviilioikeuden Kiinaan saapumisen kannalta. Saksalaiseen siviilioikeuteen Kiinassa liittyen tarkastelen melko monipuolisesti erilaisia Kiinan oikeuskehityksen osa-alueita. 1800-luvulla Kiinan ylivertaisuususko karisi ja Kiinaan tuli länsimaisia vaikutteita. Kiina joutui hyväksymään ulkomaisen oikeuden ekstraterritoriaalisen soveltamisen alueellaan. 1900-luvun alussa toteutetut oikeusuudistukset ovat tutkielmani ytimessä. Esille nousee esimerkiksi uusia lakeja, oikeusuudistuksen merkkihenkilö Shen Jiaben sekä komissioiden oppimatkoja ulkomaille. Tarkastelen Qing-dynastian lopulla laadittua siviilioikeuden kodifikaatioluonnosta ja saksalaisen siviilioikeuden vaikutusta sen taustalla. Keisariajan jälkeinen tarkastelu liittyy uudistusten merkitykseen. Erikseen tarkastelen neljää eri oikeusjärjestelmän osaa: pintamaan omistusta, sovittelua, sopimusta ja juristiprofessiota. Johtopäätöksenä esille nousee ensinnäkin saksalaisen siviilioikeuden omaksumisprosessia luonnehtinut aikapula ottaen huomioon oikeusjärjestelmän silloinen tila. Omistukseen ja vaihdantaan liittyvissä yksityiskohdissa voi nähdä saksalaisen siviilioikeuden omaksumisen vaikeuden. Eräs esille nouseva seikka on saksalaisen siviilioikeuden vaikutuksen potentiaalinen moninaisuus esimerkiksi vaikutuksena juristien ajatteluun, minkä osalta tutkielmani nostaa esille lähinnä kysymyksiä eikä anna vastauksia. Tässä yhteydessä otan esille saksalaisen siviilioikeuden viisiosaisen jaonkin merkityksen. Japanin pohjatyöstä on osaltaan voitu saada tukea saksalaisen siviilioikeuden omaksumisessa Kiinaan. Poliittisesti Kiinan tilanne näyttää olleen vaikea siviilioikeusuudistuksen kannalta. Vaikkei siviilioikeuden kodifikaatioluonnos tullut voimaan, oli sillä silti merkitystä, ja sitä voitiin käyttää. Vallan huipulla tapahtuneista asioista huolimatta oikeudellisten toimijoiden voinee katsoa edistäneen oikeuskehitystä ruohonjuuritasolla.
Now showing items 1-2 of 2