Browsing by Subject "oikeudenkäymiskaari"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2021)Tutkielman aiheena ovat työsuhderiidoissa sovellettavat oikeuspaikkasäännökset. Oikeuspaikkasäännöksiä uudistettiin vuonna 2008, jolloin ne koottiin pääasiallisesti oikeudenkäymiskaaren 10 lukuun. Työsuhderiidoissa näistä säännöksistä voivat tulla sovellettavaksi lähinnä OK 10:1–4 ja 6. Säännökset ovat uudistuksen jälkeen jääneet kansallisessa oikeuskirjallisuudessa varsin vähälle huomiolle, joten pyrin ensinnäkin täyttämään tätä de lege lata -tutkimukseen jäänyttä aukkoa tarkastelemalla nykyistä oikeustilaa lainopin keinoin. Koronaviruspandemian myötä sekä etätyö että etäistunnot ovat yleistyneet merkittävästi. Nykytilan arvioinnin lisäksi tarkoituksenani onkin selvittää, millaisia vaikutuksia näillä ilmiöillä on toisaalta yksittäisten oikeuspaikkasäännösten soveltamiseen ja toisaalta sääntelyn taustalla oleviin tavoitteisiin. Koska etenkin OK 10:6:n mukaisen tavanmukaisen työntekopaikan määrittäminen vaikuttaa etätyön lisääntymisen myötä olevan entistä haastavampaa, tarkastelen lisäksi uuden toimivaltaperusteen, forum domicilii actoriksen, sallimista kuluttajien ja elatusapua vaativien tai saavien lisäksi myös työntekijöille. Arvioin tutkielmassa myös muun muassa etäistuntojen vaikutusta oikeuspaikkavalinnan merkitykseen. Tutkielma on pääasiallisesti prosessioikeudellinen. Etenkin OK 10:6:ää voi kuitenkin pitää myös työoikeudellisena normina ja myös sen taustalla on nähtävissä työoikeuden keskiössä oleva työntekijän suojeluperiaate. Tutkielmassa onkin siten myös työoikeudellisia ulottuvuuksia.
-
(2023)Välimiesmenettely on etenkin elinkeinoelämässä käytetty riidanratkaisun muoto, joka tarjoaa vaihtoehdon riidan ratkaisemiselle tuomioistuinmenettelyssä. Oikeudenkäymiskaaren säännökset riita-asian oikeudenkäynnistä eivät pääsääntöisesti koske välimiesmenettelyä, sillä oikeudenkäymiskaaren sääntely on lähtökohtaisesti sekä tuomioistuinta että riidan osapuolia sitovaa, kun taas välimiesmenettely rakentuu osapuolten autonomian ja menettelyn joustavuuden ympärille. Näin ollen välimiesmenettelyn osapuolilla on melko pitkälle menevä valta sopia siitä, miten he haluavat välimiesmenettelynsä järjestää, joten menettely voidaan räätälöidä vastaamaan asianosaisten toiveita ja ratkaistavana olevan riitakysymyksen erityistarpeita. Vaikka välimiesmenettely tapahtuu pääsääntöisesti oikeudenkäymiskaaren menettelysääntöjen ulottumattomissa, on välimiesmenettelystä annettuun lakiin (967/1992) otettu välimiesmenettelyn kustannusten jakoa koskevaan 49 §:ään viittaus soveltuvin osin koko oikeudenkäymiskaaren 21 lukuun. Tässä tutkimuksessa selvitän, missä määrin tämä viittaussäännös voi aiheuttaa epäselvyyttä tai ainakin epävarmuutta kansallisessa välimiesmenettelyssä. Hypoteettisia tilanteita lähestytään oikeudenkäymiskaaren 21 luvun relevantin sääntelyn tutkimisella, jonka jälkeen tutkimuksesta saatuja havaintoja sovitetaan välimiesmenettelyn viitekehykseen ja analysoidaan niiden yhteensopivuutta. Lopuksi tutkimuksessa tehdään lyhyt katsaus oikeudenkäyntirahoitukseen, sillä se kansainvälisenä ilmiönä saattaa sivuuttaa suomalaisessa välimiesmenettelyssä tapahtuvan riidanratkaisun kansallisen välimiesmenettelylainsäädännön ennustamattomuuden vuoksi.
Now showing items 1-2 of 2