Browsing by Subject "osakeyhtiön toiminnan tarkoitus"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2023)Keskustelu osakeyhtiöiden taloudellisesta roolista sekä vastuista niiden eri sidosryhmille ja yhteiskunnalle sai alkunsa jo ennen toista maailmansotaa. Vaikka aihetta on tutkittu laajasti useiden tieteenalojen piirissä, ei yhteisymmärrystä ole saavutettu. Tämä koskee erityisesti osakeyhtiöiden yhteiskunnallisia vastuita. Samaan aikaan osakeyhtiöt kuitenkin vaikuttavat toiminnallaan ennennäkemättömällä tavalla talouteen, ympäröivään yhteiskuntaan ja luontoon. Tutkielmassa tuodaan esille se osakeyhtiöoikeudellinen viitekehys, jossa osakeyhtiöt toimivat ja kuinka osakeyhtiölain näkökulmasta ulkoiset sidosryhmä- tai yhteiskuntavastuut tulee implementoida osakeyhtiötoimintaan. Tavoitteena on muodostaa realistinen kuva siitä, mitä vaaditaan vastuulliselta osakeyhtiötoiminnalta niin kansallisen kuin kansainvälisen lainsääntelyn perusteella. Tämän lisäksi tutkielma luo kuvan siitä, miten osakeyhtiöiden vastuullisuus tulee muodostumaan erityisesti lainsäädännön kautta. Tutkielma rakentuu osakeyhtiöiden kolmelle eri vastuualueelle. Ensimmäinen vastuualue perustuu vahvasti OYL 1:5 §:n toteuttamiseen ja osakkeenomistajien erityisasemaan osakeyhtiöiden olettamasään-nöksinä. Voitontuottamistarkoitus ja osakkeenomistajien erityisasema nähdään tutkielmassa osakeyhtiöiden ensisijaisina vastuina. Toinen vastuualue keskittyy osakeyhtiöiden sisäisiin sidosryhmiin. Tarkasteltavaksi asettuvat työntekijät, velkojat ja muut sopimusverkon osalliset sekä kuinka osakeyhtiön tulee niin toiminnallaan kuin lainsäädännön asettamien vaatimusten kautta toteuttaa vastuitaan näitä sidosryhmiä kohtaan. Kolmas vastuualue koostuu moderneista osakeyhtiön yhteiskuntavastuun ja ympäristövastuun muodoista. Tutkielman johtopäätöksenä on, että osakeyhtiölain luomat periaatteet toteuttavat osakeyhtiön tarkoitusta tehokkaasti, eikä osakeyhtiöiden sidosryhmä- tai yhteiskuntavastuita tule hakea osakeyhtiölaista tai sen periaatteista. Yhteiskuntavastuullisuuden osalta osakeyhtiöiden vastuut on määriteltävä ulkoisen lainsäädännön kautta, kuten on toimittu klassisten sidosryhmävastuidenkin suhteen.
-
(2022)Kapitalismia vastaan kohdistunut kritiikki on viime vuosina kohdistunut myös enenevissä määrin osakeyhtiöiden tarkoitukseen tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Voitontuottamistarkoituksen ja osakkeenomistajakeskeisyyden on nähty johtavan lyhytnäköisyyteen ja yhteiskuntavastuun laiminlyöntiin. Kasvanut vihreä osakkeenomistaja-aktivismi on pyrkinyt siten vaikuttamaan osakeyhtiöiden toiminaan yhtiökokouksissa yhteiskuntavastuun korostamiseksi. Ilmiö on rantautunut myös Suomeen ja esimerkiksi Fortumin yhtiökokouksessa WWF Suomi ehdotti yhteiskuntavastuullisen tavoitteen ottamista osaksi yhtiön tarkoitusta. Lisäksi Finnairin toimialaa on muutettu yhtiön hallituksen aloitteesta, jonka pyrkimyksenä oli sallia yhteiskuntavastuun huomioiminen paremmin, erityisesti ympäristöystävällisyyden osalta, yhtiön toiminnassa. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella osakeyhtiölain olettamasäännöksistä erityisesti OYL 1:5 §:n mukaista yhtiön tarkoitusta tuottaa voittoa osakkeenomistajille ja OYL 1:8 §:n mukaista yhtiön johdon velvollisuutta edistää huolellisesti toimien yhtiön etua. Tutkielmassa pyritään vastaamaan ensinnäkin kysymykseen, johtavatko kyseiset säännöt todellisuudessa lyhytnäköisyyteen ja/tai yhteiskuntavastuun laiminlyöntiin. Lisäksi tarkastellaan johdon velvollisuuksia edistää yhtiön etua ja erityisesti, miten johdon tulisi päätöksentekoprosessissaan huomioida yhtiön eri sidosryhmien edut ja yhteiskuntavastuu. Tutkielmassa tarkastellaan lisäksi, miten osakeyhtiön tarkoituksen tai toimialan muuttaminen yleishyödylliseen suuntaan, muuttaisi yhtiön edun määritelmää ja siten johdon velvollisuuksia sitä edistää. Parantavatko kyseiset toimet johdon mahdollisuuksia huomioida yhteiskuntavastuu päätöksenteossaan? Lisäksi tarkastellaan yhtiön tarkoituksen uudelleen määrittelemisestä mahdollisesti syntyviä ongelmia ja miten yhtiöt voisivat nämä ongelmat ratkaista. Miten yhteiskuntavastuu kannattaisi ottaa osaksi yhtiöjärjestystä ja tarvitaanko lisäksi muitakin toimia yhteiskuntavastuun toteuttamisen mahdollistamiseksi? Finnairin ja Fortumin yhtiökokouksissa ehdotettuja muutoksia käytetään tutkielmassa ja tarkastellaan edellä mainittuja kysymyksiä tarkasteltaessa. Tutkielmassa päädytään siihen, että osakkeenomistajakeskeisyys sallii ja kannustaa yhtiön johtoa huomioimaan yhteiskuntavastuun siinä määrin kuin se on taloudellisesti pitkällä aikavälillä yhtiölle kannattavaa. Yhtiön toimiala ei vaikuta siihen, miten yhtiö voi yhteiskuntavastuun toiminnassaan, mutta osakeyhtiön tarkoituksen muuttaminen mahdollistaa laajemman yhteiskuntavastuun huomioimisen, sillä yhtiön päätöksenteon ei tarvitse perustua ainoastaan taloudellisiin vaikutuksiin. Yhtiön johdon tehokkaan päätöksenteon ja opportunismin estämiseksi yleishyödyllisen tarkoituksen ottaminen tulisi yhteiskuntavastuu ottaa osaksi yhtiöjärjestystä toimintaa rajaavana tai varojenjakomääräyksenä. Avoimempi yleishyödyllinen tavoite vaatii myös yhtiön sidosryhmien keskinäisen arvojärjestyksen määrittelemistä.
-
(2024)Globalisaation myötä yritysten mahdollisuudet hyödyntää valtioiden verojärjestelmien eroavaisuuksia verosuunnittelussaan ovat kasvaneet. Tämä on saanut valtioiden viranomaiset, tutkijat sekä yleisesti yhteiskunnan kiinnostumaan yritysten verokäyttäytymisestä. Laaja julkinen keskustelu on vaikuttanut myös siihen, että verotuksen ja yhteiskuntavastuun suhdetta on alettu tutkia yhä enemmän. Keskustelua on käyty mm. siitä kuuluvatko verot osaksi yhteiskuntavastuuta laisinkaan. Yhtiöt kohtaavatkin yhä enenevissä määrin vaatimuksia, jotka edellyttävät etenkin suurilta ja monikansallisilta yhtiöiltä yhteiskunnallisten intressien ja epäkohtien huomioimista liiketoiminnassaan. Vastuullisuusvaateet ovat johtaneet esim. siihen, että yrityksiltä edellytetään avoimuutta ja läpinäkyvyyttä toiminnastaan, esim. vapaaehtoisen vastuullisuus- ja veroraportoinnin muodossa. Kritiikkiä on myös kohdistettu osakeyhtiön voitontuottamistarkoitukseen ja osakkeenomistajakeskeisyyteen ja näiden on katsottu johtavan lyhytnäköisyyteen sekä yhteiskunnallisten intressien laiminlyöntiin. Tämä on herättänyt laaja-alaista yhteiskunnallista keskustelua siitä, missä määrin yhtiöt ovat velvollisia toteuttamaan yhteiskuntavastuuta toiminnassaan vai onko vastuun muotoaminen ainoastaan julkisen vallan ja lainsäätäjän harteilla. Tutkielmassa syvennytään osakeyhtiön johdon velvollisuuksien ja yhteiskuntavastuun suhteeseen. Tutkimuksessa keskitytään etenkin OYL 1:8:n mukaiseen johdon tehtävään sekä osakeyhtiön toiminnan tarkoitusta koskevaan OYL 1:5:n säännökseen ja tulkitaan näiden säännösten suhdetta yhteiskunta- ja verovastuullisuuteen. Keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat 1) missä määrin yhteiskuntavastuuvaateet velvoittavat yhtiön johtoa toteuttamaan vastuullisuutta yritystoiminnassa huomioiden osakeyhtiölain olettamasäännökset sekä 2) mitä vastuullinen veroasioiden hoito tarkoittaa ja minkälaisia toimia verovastuullisuus edellyttää yrityksen johdolta. Tutkielman päämetodi on lainoppi, mutta tutkielmassa hyödynnetään lisäksi oikeuspolitiikan ja oikeustaloustieteen tutkimusta. Yhteiskuntavastuussa korostuvat sidosryhmien vaateet ja yritysten yhteiskuntavastuuta koskevassa keskustelussa on jopa esitetty, että siirtyminen yhtiöoikeudessa vahvasti omaksutusta osakkeenomistajakeskeisestä ajattelusta kohti sidosryhmälähtöistä mallia olisi parempi keino yritysten yhteiskuntavastuun toteuttamiseksi. Näkökulma ei kuitenkaan ole ongelmaton ja myös koko sidosryhmät vastaan osakkeenomistajat kahtiajako on kyseenalaistettu. Selvää on, että moraaliset ja eettiset vaateet yhteiskunnassa lisääntyvät ja tämä luo velvollisuuksia myös osakeyhtiön johdolle, sillä sidosryhmät voivat lopulta äänestää ’’jaloillaan’’, mikäli he kokevat yrityksen toiminnan vastuuttomana.
Now showing items 1-3 of 3