Browsing by Subject "päämies"

Tutkielman tarkoituksena on tarkastella päämiehen oikeutta kaventavaan tai loukkaavaan testamenttiin liittyviä edunvalvontaoikeudellisia kysymyksiä. Tutkielma pyrkii vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1. Millä tavoin testamentti voi kaventaa tai loukata päämiehen oikeutta, ja miten eturistiriita testamentinsaajan ja päämiehen välillä ratkeaa? 2. Mitkä ovat päämiehen omat toimintamahdollisuudet tilanteessa, jossa testamentti kaventaa tai loukkaa hänen oikeuttaan; voiko päämies itse hyväksyä hänen oikeuttaan kaventavan tai loukkaavan testamentin ja millä edellytyksillä? 3. Mitkä ovat edunvalvojan toimintamahdollisuudet tilanteessa, jossa testamentti kaventaa tai loukkaa edunvalvonnassa olevan päämiehen oikeutta ja miten on suhtauduttava siihen, että edunvalvoja päättää testamentin hyväksymisestä päämiehensä tahdon vastaisesti? Tutkielman keskiössä ovat perintökaaren asettamat testamenttausvapauden legaaliset rajoitukset. Holhoustoimilaki ja sen edunvalvontajärjestelmä rakentuvat itsemääräämisen ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja päämiehen suojaamisen periaatteille. Päämiehen edun huomioon ottaminen on lähtökohtana kaikessa edunvalvojan toiminnassa. Kun testamentti kaventaa tai loukkaa päämiehen oikeutta nousee kysymys, voiko päämies itse reagoida tällaiseen testamenttiin ja voiko hän itse niin tahtoessaan hyväksyä oikeuttaan kaventavan tai loukkaavan testamentin. Tämä riippuu päämiehen oikeustoimikelpoisuudesta ja ymmärryskyvystä. Edunvalvojan toimintamahdollisuudet ovat sidottu holhoustoimilain säännöksiin. HolhTL 29.1 § antaa edunvalvojalle kelpoisuusuuden edustaa päämiestään tämän omaisuutta ja taloudellisia asioita koskevissa oikeustoimissa, jollei tuomioistuin ole tehtävää antaessaan toisin määrännyt tai jollei toisin ole säädetty. Tietyt oikeustoimet, kuten perinnöstä luopuminen ovat holhoustoimilaissa säädetty luvanvaraisiksi, minkä lisäksi HolhTL 32.1 §:ssä on nimenomainen lahjoituskieltosäännös. Näiden lisäksi edunvalvojan toimintaa ohjaa HolhTL 37.1 §:stä ilmenevä omaisuuden hoitamista koskeva huolellisuusvelvoite, josta seuraa, että edunvalvojan tulee huolehtia päämiehelle kuuluvien oikeuksien ja etuuksien toteutumisesta. Ennen kuin edunvalvoja tekee päätöksensä tehtäviinsä kuuluvassa asiassa, tulee edunvalvojan tiedustella päämiehensä mielipidettä, jos tämä kykenee ymmärtämään asian merkityksen, asiaa on pidettävä päämiehen kannalta tärkeänä ja kuuleminen voi tapahtua ilman huomattavaa hankaluutta. Kun edunvalvoja toimii päämiehensä tahdon vastaisesti esimerkiksi testamentin hyväksymistä koskevassa asiassa, voidaan katsoa, että itsemääräämisoikeuden rajoituksen tulee täyttää perusoikeuksien yleiset rajoitusedellytykset. Edunvalvojan toimivaltaan kuitenkin kuuluu sen harkinta, onko testamenttia ylipäätään syytä riitauttaa. Loppujen lopuksi vahingonkorvausvelvollisuus ohjaa edunvalvojan harkintaa testamentin riitauttamista koskevassa asiassa.