Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "pääomamarkkinat"

Sort by: Order: Results:

  • Kosonen, Sanni; Kosonen, Sanni (2022)
    ESG-tekijät eli ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät ovat olleet pinnalla viime vuosina. ESG-liitännäisten ongelmien esiinnousu viimevuosina on tuonut paljon aloitteita ja tavoitteita koskien näiden ongelmien ratkaisua. Jotta asetettuihin tavoitteisiin päästään, tulee myös pääomavirrat ohjata kestäviin kohteisiin ja pääomamarkkinat valjastaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Myös sijoittajien kiinnostus ESG-tekijöitä kohtaan on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina ja ESG-tiedon saatavuudesta markkinoille onkin kovaa vauhtia tulossa välttämättömyys. Vaikka vastuullista sijoittamista ja ESG-tietoa koskeva sääntely on lisääntynyt viime vuosina EU:ssa, sääntely ei ole kuitenkaan yltänyt kaikille markkinoiden sääntelyosa-alueille. Esitesääntely on yksi arvopaperimarkkinaoikeudellinen sääntelyosa-alue, jota ei toistaiseksi ole päivitetty vastaamaan ESG-tietojen lisääntynyttä tarvetta. Esitesääntely soveltuu, kun arvopapereita tarjotaan tai haetaan kaupankäynnin kohteeksi säännellylle markkinalle. Esitteiden julkaisu- ja sisältövaatimukset perustuvat esiteasetukseen. Esitteiden tarkoitus on antaa sijoittajille tarpeelliset tiedot perustellun sijoituspäätöksen tekemiseksi. Tällä hetkellä esitesääntely velvoittaa kuitenkin ESG-tietojen esittämiseen vain hyvin rajallisesti, minkä johdosta käsillä on informaatioepäsymmetrinen tilanne sijoittajien tietotarpeen ja tämän hetkisen esitesääntelyn välillä. Tilanne, jossa sijoittajat eivät pysty ottamaan riittävästi huomioon ESG-liitännäisiä riskejä ja mahdollisuuksia, vähentää markkinoiden tehokkuutta ja voi aiheuttaa rahoitusvakautta uhkaavia järjestelmäriskejä. Tämän hetkinen esitesääntely ei vastaa näin ollen sijoittajien eikä markkinoiden tarpeita. Komissio onkin tunnistanut sijoittajien tarpeen ESG-tiedoille ja todennut tarkastelevansa vuoden 2022 aikana tarvetta ESG-liitännäisten tietovaatimusten lisäämistä niin sanottujen ESG-arvopaperien osalta. Huomattavaa on, että komission ehdotus koskisi nimenomaisesti erillistietovaatimuksia ESG-arvopapereille, eikä esitesääntelyn muuttamista kokonaisuudessaan. Kun otetaan kuitenkin huomioon sijoittajien kiinnostuksen lisääntyminen ESG-tekijöihin ja esitesääntelyn funktio tarjota sijoittajille tarpeelliset tiedot perustellun päätöksen tekemiseksi, herää kysymys siitä tulisiko ESG-tietojen antamista edellyttää kaikissa tilanteissa, kun esite tulee laadittavaksi. Tutkielmassa tarkastellaan ESG-tietojen julkaisuvaatimuksia esitesääntelyssä tällä hetkellä, sekä mahdollisia vaihtoehtoja ESG-tietovaatimuksien lisäämiseksi esitesääntelyyn. Tutkimustehtävänä on tarkastella sitä millainen esitesääntelyn tulisi olla, jotta kestävyyttä koskevan sääntelyn sekä esitesääntelyn tavoitteet saavutettaisiin mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Osana ESG-tietoa koskevan sääntelykehikon uudistamista EU:ssa on valmisteilla uusi yritysten kestävyysraportointia koskeva direktiivi (Corporate Sustainable Reporting Directive, CSRD). CSRD:n ehdotuksen keskeisimpiä muutoksia ovat raportoitavien tietojen yksityiskohtaisempi täsmentäminen sekä sen edellyttäminen, että raportointi on tehtävä EU:n pakollisten kestävyysraportointistandardien mukaisesti. EU:n kestävyysraportointistandardit tulevat olemaan yhdenmukaiset tiedonantovelvoiteasetuksen ja taksonomia-asetuksen kanssa. Olennaista kestävyysraportointia koskevassa uudistuksessa onkin yhteys näiden asetusten kanssa. CSRD:n tavoite onkin yhdessä tiedonantovelvoiteasetuksen, taksonomia-asetuksen sekä muun ESG-tietoa koskevan sääntelyn kanssa luoda yhtenäinen oikeudellinen kehys ja kestävyystietojen virta koko rahoituksen arvoketjussa. CSRD:n ehdotuksen esittämät uudet kestävyysraportointivaatimukset voisivat toimia hyvänä lähtökohtana myös esitesääntelyn ESG-tietovaatimuksille. Jotta pääomavirrat saataisiin ohjattua kestäviin kohteisiin ja muut kestävyyssääntelyä koskevat tavoitteet saavutettaisiin, tulisi esitesääntelyn myös olla osa tätä ESG-tiedon yhtenäistä oikeudellista kehystä.
  • Granlund, Jenni (2020)
    Tutkielmassa tarkastellaan pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset) tarkoitettua markkinapaikkaa ja sitä koskevia sääntelyhelpotuksia, joita markkinapaikalla toimivia liikkeeseenlaskijoita koskien on tehty kauppapaikan toiminnan tehostamiseksi ja pk-yritysten markkinoille pääsyn turvaamiseksi. Pk-yritysten lyhyt- ja pitkäaikaisen rahoituksen saaminen on perinteisesti ollut haastavaa johtuen pk-yrityksiin liittyvistä erityispiirteistä, jotka altistavat yrityksiä erilaisille ulkoisille markkinahäiriöille tehden niistä herkkiä konkursseille ja muille talousvaikeuksille. Tästä johtuen pk-yritysten mahdollisuudet saada tarvitsemaansa lyhyt- ja pitkäaikaista rahoitusta ovat olleet kovin rajalliset ja rahoitus on etenkin eurooppalaisilla yrityksillä keskittynyt hyvin vahvasti pankkirahoitukseen markkinaehtoisen rahoituksen osuuden jäädessä hyvin pieneksi. EU:n pääomamarkkinaunionin luomiseen pyrkivillä toimenpiteillä on paitsi tavoiteltu yhden unionin laajuisen pääomamarkkinan luomista, niin myös pyritty edistämään myös pk-yritysten pääsyä pääomamarkkinoille ja sitä kautta monipuolisempien rahoituslähteiden äärelle. Pk-yritysten kasvumarkkina on toisen rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin (MiFID II) mukainen konsepti, joka mahdollistaa tietyt MiFID II:n asettamat vähimmäisedellytykset täyttävän monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän rekisteröimisen pk-yritysten kasvumarkkinaksi. Rekisteröinnin voimaan tultua pk-yritysten kasvumarkkinaksi rekisteröidyllä kauppapaikalla toimiviin liikkeeseenlaskijoihin sovelletaan tiettyjä kevennettyjä vaatimuksia esiteasetuksen ja markkinoiden väärinkäyttöasetuksen osalta. Näiden lainsäädännöllisten kevennysten tarkoituksena on ennen kaikkea tehdä pk-yritysten kasvumarkkinasta houkutteleva paitsi liikkeeseenlaskijoille niin myös sijoittajille ja sitä kautta tehostaa pääomamarkkinoiden toimintaa ja pk-yritysten markkinoille pääsyä. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella jo toteutettuja ja tulossa olevia pk-yritysten kasvumarkkinalla toimivia liikkeeseenlaskijoita koskevia sääntelyhelpotuksia ja sitä, miten hyvin ne toteuttavat sääntelylle asetetut vaatimukset ja millä tavoin ne vaikuttavat sijoittajansuojaan, jonka taso on pyritty säilyttämään korkeana huolimatta liikkeeseenlaskijoille asetettujen velvoitteiden vähenemisestä. Tutkielmassa tarkastellaan myös pk-yritysten asemaa osakepohjaiseen joukkorahoitukseen nähden, joka tarjoaa vasta hiljattain yleistyneen, mutta vastaavan rahoituslähteen kasvuyrityksille yksityisillä pääomamarkkinoilla. Aloitan käsittelemällä yleisesti pk-yritysten toimintaympäristöä EU:ssa sekä sitä, millaisiin toimenpiteisiin unionissa on ryhdytty pk-yritysten toiminnan turvaamiseksi. Käyn myös läpi yleisemmin sitä, millaisia tavoitteita rahoitussääntelyllä on ja mitkä tavoitteet ovat keskiössä erityisesti EU:n rahoitussääntelyssä. Tarkastelen myös pk-yritysten kasvumarkkinan paikkaa osana EU:n rahoitusmarkkinoita sekä sitä, mitkä ovat pk-yritysten kasvumarkkinan keskeisimmät tavoitteet lainsäädännön osalta. Näitä tavoitteiden sisältöä on avattu yksityiskohtaisemmin käyttäen apuna soveltuvia taloustieteen oppeja rahoitusmarkkinoiden toiminnasta. Kolmannessa pääluvussa käyn läpi pk-yritysten kasvumarkkinaa koskevat sääntelyhelpotukset ja niiden sisällön ja arvioin sitä, miten hyvin sääntelymuutokset toteuttavat niille asetetut vaatimukset ja mitä ongelmia niihin mahdollisesti liittyy. Lisäksi tarkastelen sitä, millaisia lainsäädännöllisiä kevennyksiä tai muita toimenpiteitä voitaisiin vielä tehdä pk-yritysten kasvumarkkinan käytön edistämiseksi. Luvussa tehdään myös lyhyt katsaus Yhdysvaltojen ja Itä-Aasian pääomamarkkinoihin tarkoituksena selvittää, voitaisiinko kyseisiltä markkinoilta poimia toimintamalleja, joilla EU:n pääomamarkkinoiden toimintaa voitaisiin edelleen tehostaa. Neljännessä pääluvussa teen vielä lyhyen vertailun osakepohjaisen joukkorahoituksen ja pk-yritysten kasvumarkkinan välillä keskittyen erityisesti sijoittajansuojaan, rahoitusmuotojen saavutettavuuteen sekä rajat ylittävän toiminnan mahdollisuuksiin. Joukkorahoituksen osalta soveltuvaa sääntelyä tarkastellaan pääasiassa hiljattain hyväksytyn EU:n joukkorahoitusasetuksen näkökulmasta. Viimeisessä pääluvussa on tiivistetty keskeiset havainnot tutkielman aiheesta sekä hahmoteltu EU:n pääomamarkkinoiden tulevaisuudennäkymiä sekä sitä, millaisia toimenpiteitä tarvittaisiin ottaen huomioon tällä hetkellä vallitsevat erityisolosuhteet.