Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "pääomien vapaa liikkuvuus"

Sort by: Order: Results:

  • Lähdeveron periminen suomalaisten julkisten eläkelaitosten Ruotsista saamista osingoista SEUT 63 artiklan valossa 
    Laitinen, Karoliina (2023)
    Pääomien vapaan liikkuvuuden rajoitukset ovat kiellettyjä SEUT 63 artiklan nojalla. Pääomien vapaan liikkuvuuden mahdollisen rajoituksen arvioinnissa on olennaista se, ovatko kotimaiset ja rajat ylittävät tilanteet keskenään objektiivisesti arvioituna vertailukelpoisia. Tutkielmassa tarkastellaan lähdeveron perimistä suomalaisilta julkisilta eläkelaitoksilta Ruotsissa pääomien vapaan liikkuvuuden kontekstissa. Tutkielma perustuu ennakkoratkaisupyyntöön, jonka Ruotsin Högsta förvaltningsdomstolen on jättänyt EU-tuomioistuimelle. Tarkastelun keskiössä on Suomen ja Ruotsin eläkejärjestelmät sekä erityisesti niiden sisällä toimivat julkiset eläkelaitokset ja -rahastot eli yhtäältä esimerkiksi Keva ja Landskapet Ålands Pensionsfond Suomessa ja toisaalta AP-rahastot Ruotsissa. Tutkielmassa vastataan ensinnäkin siihen, voidaanko suomalaiset julkiset eläkelaitokset katsoa objektiivisesti vertailukelpoisiksi ruotsalaisten yleisten eläkerahastojen kanssa ja millä perusteilla. Kysymykseen vastataan EUT:n oikeuskäytäntöä sekä Ruotsin verolainsäädäntöä ja sen esitöitä tutkimalla. Ruotsin verolakien esitöillä on kysymyksenasettelun kannalta merkitystä, sillä objektiivisen vertailukelpoisuuden arvioinnissa olennaista on oikeuskäytännössä omaksutun kannan mukaan kyseessä olevan kansallisen säännöksen päämäärä ja tavoite. Tutkielman toisena tutkimuskysymyksenä vastataan siihen, muodostaako lähdeveron periminen suomalaisilta julkisilta eläkelaitoksilta SEUT 63 artiklassa kielletyn pääomien vapaan liikkuvuuden rajoituksen. Tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta, että suomalaiset julkiset eläkelaitokset vastaavat toiminnaltaan ruotsalaisia yleisiä eläkerahastoja eli ns. AP-rahastoja. Niiden tilanteet ovat näin ollen objektiivisesti rinnasteisia. Toiminnan päämäärän vastaavuuden on aiemmin ratkaisussa C-342/10 katsottu tarkoittavan sitä, että tilanteet ovat keskenään objektiivisesti vertailukelpoisia. Lähdeveron perimisen voi katsoa muodostavan pääomien vapaan liikkuvuuden kielletyn rajoituksen, sillä Ruotsi ei ole esittänyt tapauksessa sellaista yleistä etua koskevaa pakottavaa syytä, joka oikeuttaisi rajoituksen.
  • Trust-rakenteisten ulkomaisten sijoitusrahastojen verokohtelu TVL 20 a §:n ja pääomien vapaan liikkuvuuden valossa 
    Isokangas, Elina (2021)
    Sijoitusrahastoja koskevaa sääntelyä uudistettiin vuonna 2019. Uutta tuloverolain 20 a §:ä sovelletaan ensimmäisen kerran verovuonna 2020. Uudistuksen tavoitteena oli yksinkertaistaa yksityisoikeudellista sääntelyä sekä selkiyttää erityisesti ulkomaisten sijoitusrahastojen verokohtelua. Sijoitusrahastot ovat kollektiivisen sijoittamisen välineitä; sijoittajat sijoittavat varojaan yhteisesti ja varoja hallinnoi erillinen rahastoyhtiö. Sijoitusrahastoja pidetään tuloverolain 3 §:n nojalla yhteisöinä, jotka ovat kuitenkin TVL 20 a §:n nojalla vapaita tuloverosta. Ennen lainsäädäntöuudistusta sijoitusrahastojen verokohtelusta säädettiin silloisessa tuloverolain 20 §:ssä, jonka mukaan sijoitusrahastot olivat tuloverosta vapaita. Sijoitusrahaston käsitettä ei ollut määritelty verolainsäädännössä, vaan käsite pohjautui sijoitusrahastolain säännöksiin. Koska verovapauden edellytyksistä ei ollut tarkemmin säädetty, ulkomaisten sijoitusrahastojen verokohtelu määräytyi oikeuskäytännön ja vertailukelpoisuusarvioinnin perusteella. Lakimuutoksen myötä verovapauden edellytykset kirjattiin tuloverolakiin. Lähtökohtaisesti ulkomainen sijoitusrahasto on tuloverosta vapaa, jos se on sopimusperusteinen, avoin ja sillä on vähintään 30 osuudenomistajaa. Erikoissijoitusrahasto voi olla verovapaa, vaikka se ei ole avoin tai sillä on vähemmän kuin 30 osuudenomistajaa, mikäli erikoissijoitusrahasto täyttää TVL 20 a §:n 3 momentissa säädetyt lisäedellytykset. Samoja verovapausedellytyksiä sovelletaan sekä kotimaisiin että ulkomaisiin sijoitusrahastoihin. Verovapausedellytysten tulkinnassa on kuitenkin huomioitava Euroopan unionin oikeudesta johtuvat velvoitteet. SEUT 63 artiklan nojalla kaikki rajoitukset, jotka koskevat pääoman tai maksujen liikkeitä jäsenvaltioiden välillä taikka jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä, ovat kiellettyjä. Jäsenvaltiot eivät voi esimerkiksi verotuksen avulla rajoittaa pääomien vapaata liikkuvuutta ilman hyväksyttävää rajoitusperustetta. Trust-rakenteiset sijoitusrahastot ovat yleisiä anglo-amerikkalaisissa oikeusjärjestelmissä. Tutkielmassa perehdytään trust-rakenteisten sijoitusrahastojen oikeudellisiin piirteisiin ja selvitetään, miten trust-rakenteisia ulkomaisia sijoitusrahastoja tulee kohdella TVL 20 a §:n asettamien verovapausedellytysten sekä pääomien vapaan liikkuvuuden valossa. Lopuksi esitetään kannanottoja siitä, miten TVL 20 a §:ä tulisi tulkita, kun otetaan huomioon EU-oikeudellinen oikeuskäytäntö sekä arvioidaan, onko lainsäädäntöuudistus onnistunut tavoitteessaan selkiyttää ulkomaisten sijoitusrahastojen verokohtelua. Tutkielmassa hyödynnetään pääosin oikeusdogmaattista tutkimusmetodia.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO