Browsing by Subject "patentti"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2020)Tämän lainopillisen tutkielman keskeisenä tarkoituksena on selventää patenttipoolien muodostamiseen liittyviä kilpailuoikeudellisia kysymyksiä. Lisäksi erityistarkastelussa ovat biolääketieteen alalle syntyvät patenttipoolit ja niihin kohdistuvat mahdolliset erityisvaatimukset. Patenttipoolien hyötyjä ja haittoja on pohdittu niin oikeudellisista kuin taloustieteellisistä näkökulmista. Nämä tutkimukset ovat kuitenkin pääosin lähtöisin Yhdysvalloista. Euroopassa patenttipoolien hyötyihin ja haittoihin kilpailuoikeudellisesta näkökulmasta ei olla paneuduttu yhtä laajasti. Parhaimmillaan patenttipoolit ovat innovaatioita edistäviä sopimusoikeudellisia konstruktioita, jotka mahdollistavat patenttien lisensoinnin keskitetysti yhden tahon kautta. Lisäksi patenttipoolit voivat vähentää patenttien päällekkäisyyksistä aiheutuvia ongelmia, joissa teknologian tehokas hyödyntäminen on riippuvainen useasta eri oikeudenhaltijasta. On kuitenkin mahdollista, etteivät patenttipoolit kaikissa tapauksissa täytä EU-kilpailuoikeuden asettamia vaatimuksia. Tämän jännitteen johdosta aiheen tarkastelun olennaisuus korostuu. Keskeiseksi kysymykseksi patenttipoolien tehokkaan hyödyntämisen kohdalla nousevat patentinhaltijoiden väliseen suhteeseen ja lisensointiin liittyvät kilpailuoikeudelliset seikat. Tähän liittyy esimerkiksi se, kuinka kilpailijoiden yhteistoiminta voidaan järjestää tavalla, joka ei nosta lisensoinnista aiheutuvia kustannuksia. Bioteknologiapoolit on otettu tutkielmassa erityistarkasteluun, koska ala on kehittynyt huomattavasti viime vuosikymmenien aikana ja sen potentiaali yleisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi merkittävä. Lisäksi vuosituhannen merkittävimmäksi bioteknologian keksinnöksi tituleerattua CRISPR/Cas9-geenitekniikaa koskevien patenttien ympärille on yritetty muodostaa patenttipoolia. Täten aiheen käsittely tarkemmin on ajankohtaista. Patenttipoolit voivat siis osoittautua tehokkaaksi tavaksi lisensoida myös bioteknologian sovelluksia. Nykyinen patenttipooleja koskeva kilpailuoikeudellinen kehys on kuitenkin laadittu pääosin vastaamaan informaatioteknologian ja kuluttajateknologioiden tarpeita. Bioteknologia eroaa merkittävästi näistä teknologian aloista. Tästä johtuen nykyinen regulaatio ei välttämättä sovi yhtä hyvin bioteknologian keksintöjen lisensointiin, vaikka tarve patenttipooleille joillain bioteknologian osa-alueilla saattaa osoittautua ilmeiseksi. Komission antamat suuntaviivat ovat keskeisin oikeuslähde patenttipoolien syvällisemmän kilpailuoikeudellisen arvioinnin kannalta tällä hetkellä. Vaikka suuntaviivojen oikeuslähdeopillinen asema on jokseenkin epävarma, antavat ne selkeät puitteet arvioida keskeisiä kilpailuoikeudellisia kysymyksiä liittyen patenttipoolien perustamiseen. Poolin perustamisen osalta erityisen selviä ovat tilanteet, joissa teknologia perustuu standardeihin. Standardoimattomat teknologiat, joiden osalta pooli saattaa sisältää muitakin kuin teknologialle keskeisiä patentteja osoittautui monimutkaisemmaksi. Tutkimuksessa selvisi, etteivät bioteknologian patentit aina perustu standardoituihin teknologioihin ja esimerkkinä tästä toimii muun muassa perusteilla oleva CRISPR/Cas9-patenttipooli. Komission käytännössä ei ole toistaiseksi arvioitu standardoimattomiin teknologioihin perustuvia patenttipooleja ja niiden asettamia kysymyksiä. Näin ollen mahdollinen CRISPR/Cas9-patenttipooli saattaa kiinnittää mahdollisten kilpailijoiden tai lisenssinsaajien huomion siinä määrin, että poolin lainmukaisuus saattaa tulla komission arvioitavaksi.
-
(2022)Jotta keksinnölle voitaisiin myöntää patentti, keksintö ei ole saanut tulla julkiseksi. Keksinnön katsotaan käytännössä tulevan julkiseksi matalalla kynnyksellä ja sen paljastaminen jo yhdelle ulkopuoliselle saattaa sen pääsääntöisesti julkiseksi. Tämä seuraus voidaan useimmissa tilanteissa torjua solmimalla salassapitosopimus kaikkien keksinnön tietoonsa saavien tahojen kanssa. Tutkielmani käsittelee kysymystä, minkä edellytysten täyttyessä salassapitosopimus menettää kykynsä estää keksinnön julkiseksi tulo ja samalla uutuuden menettäminen. Salassapitosopimus on luonteeltaan sopimus, joka kieltää sopimuksen kohteen ilmaisemisen ulkopuolisille. Keksintöä koskevan salassapitosopimuksen merkitys on tässä yhteydessä, että sen solmiminen poistaa yleisen elämänkokemuksen perusteella varteenotettavan mahdollisuuden keksinnön leviämisestä ulkopuolisten tietoon. Keksinnön julkiseksi tulon kannalta on nimittäin ratkaisevaa, onko keksintö tullut ennalta rajoittamattoman ja oikeudenhaltijan kontrollin ulkopuolella olevan henkilöpiirin tietoon. Pääsääntö on siksi, että salassapitoehdoin tapahtunut keksinnön paljastaminen ei saata keksintöä julkiseksi, jos salassapitovelvoitetta on noudatettu. Oikeuskäytännöstä on toisaalta osoitettavissa tapauksia, joissa keksinnön on salassapitosopimuksen voimassaolosta huolimatta katsottu tulleen julkiseksi. Näissä tapauksissa on ollut kyse tilanteista, joissa tapauskohtaisten olosuhteiden vuoksi salassapitoon velvoitettu henkilöpiiri on ollut koostumukseltaan poikkeuksellinen. Keksinnön on katsottava tulevan julkiseksi salassapitosopimuksesta huolimatta lähinnä silloin, kun salassapitosopimus ei käytännössä palvele tarkoitusta rajoittaa salassapidettävän tiedon saatavuutta tietylle henkilöpiirille.
-
(2022)Patenttijärjestelmän ydintarkoituksena on kannustaa keksijöitä innovointiin sekä uusien keksintöjen julkistamiseen. Keksinnöllisyysarviointi on tämän kannustinvaikutuksen kohdistumisessa tärkeässä roolissa, sillä sen tarkoituksena on ehkäistä patenttien luoman yksinoikeuden myöntämistä sellaisille keksinnöille, jotka ovat niin lähellä vallitsevaa tekniikan tasoa, että niiden kehittämiseen ei vaadita patentin kaltaista kannustinta. Siksi keksinnöllisyysvaatimuksen ja alan ammattimiehen käsitteen arviointi on kiinteässä yhteydessä patenttijärjestelmän tavoitteisiin. Tekoälyn yleistymisen seurauksena innovaatioprosessit kuitenkin muuttuvat, sillä tekoälyn käyttö laajentaa vallitsevaa tekniikan tasoa, tehostaa keksinnöllistä toimintaa ja laskee innovaatioprosessien kustannuksia. Tämän lainoppia ja oikeus- ja yhteiskuntatieteellistä oikeustutkimusta yhdistävän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten keksinnöllisyyttä ja alan ammattimiehen käsitettä on tulkittu Euroopan patenttiviraston teknisten valituslautakuntien ratkaisukäytännössä. Vallitsevan oikeustilan kautta pyritään löytämään vastaus siihen, miten keksinnöllisyyttä ja alan ammattimiehen käsitettä tulisi tulkita tekoälyavusteisten keksintöjen yleistyessä, ja miten nykyinen tapa hahmottaa keksinnöllisyys ja alan ammattimiehen käsite vastaavat kehittyvien teknologioiden luomiin paineisiin ja patenttijärjestelmän tavoitteisiin, ja tulisiko sääntelyä tai termien tulkintaa muuttaa. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännössä keksinnöllisyyden arviointiin käytetään ongelma-ratkaisu-menetelmää. Menetelmän seurauksena on omaksuttu inhimillinen keksinnöllisyyskäsitys, jossa arviointiin vaikuttavat esimerkiksi kuvitteellisen alan ammattimiehen keksintöprosessille asettamat odotukset sekä käsitys vallitsevasta tekniikan tasosta ja sen luomista rajoitteista. Oikeuskirjallisuudessa inhimillisen keksinnöllisyysarvioinnin korvaajaksi on ehdotettu erilaisia vaihtoehtoisia malleja, jotka korostavat joko tekoälyn asemaa tai yhteiskunnallisia näkökulmia. Tutkimuksessa havaitaan, että tekoälyn vaikutus keksinnöllisyysarviointiin on todellisuudessa oikeuskirjallisuudessa kuvattua vähäisempi. Tämän seurauksena tutkimuksessa todetaan, että tekoälyn käyttäminen keksintöprosesseissa ei nykyisessä tilanteessa aiheuta tarvetta keksinnöllisyysarvioinnin tai alan ammattimiehen käsitteen muuttamiselle. Tekoälytekniikoiden kehitys on mahdollista huomioida riittävästi nykyisessä keksinnöllisyysarvioinnissa, mikä toteuttaa parhaiten myös patenttijärjestelmän yhteiskunnallisia tavoitteita.
-
(2021)Tekoälyn kehitystahti on viime vuosina kiihtynyt huomattavasti sitä tukevien muiden teknologisten kehitysaskelten myötä. Samoin liikesalaisuusdirektiivin säätämisen myötä liikesalaisuuksien merkitys on kasvanut EU:n alueella, ja liikesalaisuudet nähdään nykyään yhä vahvemmin osana laajempaa immateriaalioikeudellista järjestelmää. Lisäksi etenkin teknologiasektorilla liikesalaisuuksien arvon voidaan nähdä olevan korostunut. Samaan aikaan patenttijärjestelmään liitetyt yleiset ongelmat, kuten järjestelmän hitaus, kalleus ja alueellisuus korostuvat etenkin nopeasti kehittyvien teknologioiden, kuten tekoälyn alueella. Tässä tutkielmassa mielenkiinto kohdistuu itse tekoälyteknologian saamaan immateriaalioikeudelliseen suojaan, eikä niinkään tekoälyn luomien tai sen avulla luotujen keksintöjen tai teosten suojaan. Tutkielman esikysymyksenä on selvittää, minkä takia liikesalaisuussuoja on niin tärkeässä asemassa tekoälyteknologian alalla. Kysymys on kiinnostava etenkin siitä lähtökohdasta käsin, että liikesalaisuussuoja on perinteisesti tarkoitettu suojaamaan muiden immateriaalioikeuksien reuna-alueita, esimerkiksi täydentämällä keksinnön patenttisuojaa, patenttihakemuksen julkaisemisesta edeltävältä ajalta. Sen sijaan tekoälyn alueella, liikesalaisuudet näyttäisivät nousevan jopa pääasialliseksi immateriaalioikeudelliseksi suojamuodoksi, tai ainakin hyvin vahvaksi vaihtoehdoksi patentoimiselle. Esikysymystä lähestytään etenkin patenttijärjestelmän rajoitteista ja alalla vallitsevista liiketoimintamalleista käsin. Toiseksi tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitä tästä liikesalaisuuksien vahvasta asemasta aiheutuu ensinnäkin teknologiaa kehittävien yritysten kannalta ja toisaalta laajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Jotta voidaan hahmottaa vaikutuksia liikesalaisuuden haltijalle, tutkielmassa tarkastellaan laajemmin sitä, millä edellytyksillä tekoälyteknologia voi saada liikesalaisuussuojaa ja kuinka laajaa tällainen suoja on. Lisäksi tarkastellaan, minkälaisia ongelmakohtia tekoälyteknologian suojaamiseen liikesalaisuutena liittyy etenkin liikesalaisuuden haltijan näkökulmasta. Erityiskysymyksenä tarkastellaan liikesalaisuuden ja henkilön ammattitaidon välistä rajanvetoa, jolla on huomattavaa käytännön merkitystä. Vaikutuksien tarkastelu laajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsoen, on mielenkiintoista ottaen huomioon, että teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan unionin oikeudellisen kehyksen tarkoituksena on pyrkiä edistämään innovointia ja luovuutta sekä tietämyksen ja tiedon saatavuutta. Liikesalaisuuden suoja sen sijaan perustuu tiedon salaisuuteen ja salassa pitämiseen, mikä ei lähtökohdiltaan edistä tietämyksen ja teknisen tiedon saatavuutta ja leviämistä. Näin ollen, on tarpeen tarkastella sitä, edistääkö nykyinen immateriaalioikeudellinen lainsäädäntökehys immateriaalioikeusjärjestelmän taustalla olevien yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutumista parhaalla mahdollisella tavalla. Tutkielman loppupäätelmissä todetaan, että liikesalaisuusjärjestelmä näyttää tuottavan riittäviä kannustinvaikutuksia tekoälyn kehittämiselle, mutta liikesalaisuksien suoja-alaa rajoittavien liikesalaisuuden laillisten hankintatapojen käyttökelpoisuus tekoälyn alalla osoittautuu hyvin rajoittuneeksi, mikä johtaa siihen, että pitkässä juoksussa uusien tekoälyalan keksintöjen laaja suojaaminen liikesalaisuuksina voi olla haitallista yhteiskunnallisesta näkökulmasta käsin katsoen. Tämä voi näkyä muun muassa kilpailun vähentymisenä, markkinoille pääsyn vaikeutumisena, hintojen nousuna tai yleisenä tekoälyteknologian kehityksen hidastumisena. Lisäksi todetaan, että on tärkeää, että immateriaalioikeudellisen sääntelyn kokonaisvaikutuksia innovaatiotoiminnalle ja kilpailulle tarkastellaan lähitulevaisuudessa tarkasti, jotta sääntelyllä saavutetaan sopiva tasapaino sekä teknologiaa kehittävien yritysten kannustinvaikutusten että innovaatiotoimintaan kohdistuvien yhteiskunnallisten vaikutusten osalta.
Now showing items 1-4 of 4