Browsing by Subject "puolustusteollisuus"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2023)Euroopan puolustusrahasto on vuonna 2021 voimaan tulleella EDF-asetuksella perustettu rahoitusinstrumentti, jonka kautta EU:n talousarviosta kanavoidaan varoja jäsenvaltioiden puolustusteollisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukemiseen. Tässä tutkielmassa pyritään ensisijaisesti selvittämään, miten ja minkä tahojen toimesta puolustusrahastoa tosiasiallisesti hallinnoidaan. Toissijaisesti tutkielmassa arvioidaan rahaston hallintomallin implikaatioita yhtäältä rahaston omien tavoitteiden, toisaalta EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) yleisen tason kehityksen kannalta. Puolustusrahaston hallinnointiin kohdistuvan yksityiskohtaisen tutkimuksen raison d’être onkin rahaston läheinen kytkös YUTP:n alaan ja sen hallintomallin kontrasti ulko- ja turvallisuuspoliittisessa päätöksenteossa perinteisesti noudatettuihin lainalaisuuksiin. Puolustusteollinen sektori on kiinteästi yhteydessä valtioiden kansalliseen turvallisuuteen, mikä voidaan puolustusrahastonkin kohdalla havaita hallintorakenteisiin liittyvänä läpinäkymättömyytenä ja saatavilla olevan lähdeaineiston niukkuutena. Tutkielmassa tähän metodologiseen haasteeseen pyritään vastaamaan aineisto- ja menetelmätriangulaation keinoin. Metodologisesti tutkielmassa yhdistellään elementtejä oikeusdogmatiikasta, oikeussosiologiasta ja kriittisestä lainopista sekä vieraillaan myös empirian puolella. Tutkielman johtopäätöksenä puolustusrahaston todetaan olevan komissiovetoinen, SEUT 291 artiklan mukaisilla täytäntöönpanosäädöksillä johdettu instrumentti. Komission vastavoimana toimii rahaston hallintorakenteeseen integroitu kaksoiskomitologiajärjestelmä, jonka puitteissa yksittäisten suurten jäsenvaltioiden argumentoidaan nousevan komission rinnalla erittäin merkittäviksi vallankäyttäjiksi. Tämäntyyppinen hallintomalli poikkeaa merkittävästi myös YUTP:n konventioista, joiden mukaan päätökset tehdään jäsenvaltioiden välillä yksimielisesti ja EU:n ylikansallisten toimielinten rooli on pääosin marginaalinen. Tutkielmassa päädytään kyseenalaistamaan puolustusrahaston hallintomallin soveltuvuus EDF-asetuksessa säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseen. Puolustusrahaston keskeisimmän potentiaalin argumentoidaan sitä vastoin piilevän mahdollisuudessa tarkastella sen sisäistä päätöksentekoa eräänlaisena uudenlaisen YUTP:n mikrokosmoksena. Tämän ajatuksen mukaan rahaston hallintomallin potentiaalisesti ongelmalliset ominaispiirteet on kyettävä tunnistamaan ja nostamaan päivänvaloon, jottei niitä erehdytä toisintamaan rahastoakin perustavanlaatuisempien ulko- ja turvallisuuspoliittisen päätöksenteon uudistamista tavoittelevien hankkeiden yhteydessä.
-
(2023)Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti parrasvaloihin pitkään kyteneet heikkoudet eurooppalaisessa puolustuskyvykkyydessä. Budjettileikkauksista, päällekkäisyyksistä ja yleisestä tehottomuudesta kärsinyt eurooppalainen puolustus on muodostunut heterogeeniseksi ja osiensa summaa heikommaksi kokonaisuudeksi. EU:n pyrkimys kehittää vapaalle kilpailulle perustuvia yhteiseurooppalaisia puolustusmarkkinoita on nojannut vuodesta 2011 lähtien puolustus- ja turvallisuushankintoja säätelevään ”PUTU-direktiiviin” 2009/81/EY, jonka soveltamista jäsenvaltiot ovat kuitenkin tehokkaasti kiertäneet vetoamalla perussopimusten määräykset ohittavaan SEUT 346 artiklan turvallisuuspoikkeukseen. Tutkielmassa analysoidaankin lainopillisesti ja sisämarkkinaintegraation teleologiset tavoitteet huomioiden EU:n puolustusmateriaalimarkkinoiden sisäistä jännitettä selvittämällä SEUT 346 artiklan soveltamisalaa puolustushankinnoissa. Tutkielman alussa SEUT 346 artiklan tulkintataustaa pohjustetaan perehtymällä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden oikeuttamisperusteisiin sisämarkkinoilla. EUT:n tulkintalinjan kehitystä jatketaan analysoimalla SEUT 346 artiklan rajallinen oikeuskäytäntö, jonka jälkeen kriittinen huomio kiinnitetään PUTU-direktiivin relevantteihin säännöksiin sekä erityisesti sen puutteisiin suomalaisen huoltovarmuusajattelun näkökulmasta. Lopuksi analyysi tuodaan menneisyydestä nykyisyyteen ja teoriasta käytäntöön käsittelemällä Puolustusvoimien strategisia suorituskykyhankkeita SEUT 346 artiklan soveltamiskäytännön näkökulmasta. Tutkielman johtopäätöksenä SEUT 346 artiklan soveltamisala todetaan de jure varsin suppeaksi, mutta jäsenvaltiot voivat de facto vedota siihen yhä jatkuvalla menestyksellä. EUT:n voidaankin olettaa puuttuvan ainoastaan jäsenvaltioiden selkeästi suhteettomiin toimenpiteisiin, mistä syystä PUTU-direktiivin vaikutus yhteiseurooppalaisten puolustusmarkkinoiden avaamisessa on jäänyt torsoksi. PUTU-direktiivin epäonnistuminen sekä SEUT 346 artiklan kestosuosio on moderni ilmentymä Euroopassa vuosikymmeniä kuiskitun puolustusintegraation perusongelmasta, jossa omien kansalaistensa turvallisuuden priorisoivat jäsenvaltiot eivät ole valmiita tätä perusvelvoitetta uhkaaville integraatiomyönnytyksille. Ilman epätodennäköistä vastuunvaihtoa kansallisen turvallisuuden järjestämisvelvoitteessa jäsenvaltioiden ja hypoteettisen EU-liittovaltion välillä SEUT 346 artiklan rooli puolustushankinnoissa tulee pysymään siis olennaisena myös tulevaisuudessa.
Now showing items 1-2 of 2