Browsing by Subject "rahapelit"

Rahapelialalla on selvästi nähtävissä jännite toisaalta kansallisen tilanneherkkyyden ja toisaalta Euroopan unionin perusvapauksien edistämisen välillä. Alalla esiintyy jäsenvaltioiden välillä moraalisesti, kulttuurisesti ja uskonnollisesti toisistaan eroavia näkökantoja. Tästä syystä ala on jätetty harmonisoimatta, eikä alaan sovelleta vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta. Alan sääntely on siten jätetty osaksi jäsenvaltioiden toimivaltaa toissijaisuusperiaatteen nojalla. Jäsenvaltiot pyrkivät suojelemaan kansalaisiaan ja yhteiskuntaansa rahapelien aiheuttamilta haitoilta rajoittamalla alueellaan harjoitettavaa rahapelitoimintaa. Täysin vapaita käsiä alan herkkyydestä huolimatta jäsenvaltioilla ei ole, vaan rahapelitoimintaan taloudellisena toimintana soveltuvat kuitenkin EU:n perusvapaudet. Lähestulkoon kaikki jäsenvaltiot soveltavat lisenssi- tai yksinoikeusjärjestelmää, jotka molemmat muodostavat rajoituksen sekä palvelujen vapaalle liikkuvuudelle että sijoittautumisvapaudelle. Harmonisoimattomuuden vuoksi EUT on ajautunut tilanteeseen, jossa sen on pitänyt antaa alaan liittyen useita kannanottoja perusvapauksien ja niiden rajoitusten oikeuttamisen tulkintaa varten. Kansallista harkintavaltaa on korostettu EUT:n ratkaisuissa ensimmäisestä alaa koskevasta ratkaisusta Schindler lähtien. Ajan myötä EUT:n kannanotot ja tulkintaohjeet ovat muuttuneet kriittisemmiksi, jotta jäsenvaltioiden protektionistiset intressit eivät vie liikaa alaa perusvapauksien turvaamiselta. Tutkielmassa jäsennetään EUT:n oikeuskäytäntöä rajoitusten oikeuttamisesta kokonaisuudeksi, jossa käsitellään tätä kehitystä kriittisyyden ja kansallisen harkintavallan kaventumisen suuntaan sekä yleisellä tasolla että suhteessa erilaisiin sääntelyjärjestelmiin. Nykypäivänä muita rahapelejä enemmän riskejä aiheuttavien online-pelien tarjoaminen kuluttajille kiertämällä jäsenvaltioiden asettamia rajoituksia on yksinkertaista ja muodostunut ongelmaksi. Rahapelimarkkinaa on oikeastaan mahdotonta pitää enää jäsenvaltion sisäisenä, vaikka siihen pyrittäisiin esimerkiksi yksinoikeusjärjestelmän avulla. Kansallisten rajoitusten toimivuus jäsenvaltioiden asettamien tavoitteiden saavuttamisessa voidaankin kyseenalaistaa. Kansallisten rajoitusten kiertämisen helppoudesta johtuen yksi EU:n jäsenvaltioista, Suomi, on käynnistänyt lainsäädäntöhankkeen, jonka avulla kiertämisestä johtuvien laittomien rahapelien saatavuutta yritetään torjua. Suomi suunnittelee asettavansa tietyin edellytyksin maksuliikenteen estoja mannersuomalaisten pelaajien ja yksinoikeuden ulkopuolisten rahapelejä tarjoavien toimijoiden välille. Tutkielmassa arvioidaan mahdollisen tulevan lainsäädännön yhdenmukaisuutta EU:n perusvapauksien ja tutkielmassa esitellyn EUT:n oikeuskäytännön kanssa ja kyseenalaistetaan maksuliikenteen estojen asettamisen todellinen syy ja toimivuus käytännössä. Jos lainsäädäntöhanke toteutuu, tullaan lopputulokseen, ettei EU-oikeuteen voida yksinoikeuden kattavan alueen ulkopuolella sijaitsevan Ahvenanmaan ja siellä toimivan rahapeliyhtiö Paf:n osalta vedota.