Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "rahoitusoikeus"

Sort by: Order: Results:

  • Finanssiteknologiainnovaatioiden sääntely sääntelyn hiekkalaatikkojen avulla – esimerkkinä Euroopan unionin DLT-pilottijärjestelmä 
    Teräsvuori, Lauri (2022)
    Vuoden 2008 finanssikriisin seurauksena rahoitusmarkkinasääntely ja sen valvonta on lisääntynyt. Samalla markkinatoimijat ovat kehittäneet finanssi-innovaatioita erityisesti uusien teknologioiden, kuten hajautetun tilikirjan teknologian, avulla. Hajautetun tilikirjan teknologian kautta on muodostunut kryptovarojen markkinat, joiden koko on kasvanut niin suureksi, että EU:n on täytynyt ryhtyä lainsäädäntötoimiin turvatakseen rahoitusvakauden ja kuluttajansuojan. Samalla EU on halunnut tukea innovaatioita. Vuonna 2020 EU julkaisi digitaalisen rahoituksen paketin, jossa merkittävässä osassa olivat kryptovarojen markkinat -asetus sekä hajautetun tilikirjan teknologiaan perustuvien markkinainfrastruktuurien pilottijärjestelmä (DLT-pilottijärjestelmä). DLT-pilottijärjestelmä on ensimmäinen EU:n laajuinen sääntelyn hiekkalaatikko. Sääntelyn hiekkalaatikko on innovatiivinen sääntelykeino, jonka avulla markkinatoimijat ja lainsäätäjä voivat yhteistyössä kehittää lainsäädäntöä innovatiivisiin tuotteisiin. Sääntelyn hiekkalaatikoiden avulla voidaan luoda uusia sääntelykehyksiä. DLT-pilottijärjestelmän tarkoituksena on luoda sääntelykehys, joka soveltuisi sekä perinteisiin markkinainfrastruktuureihin että DLT-pohjaisiin markkinainfrastruktuureihin. Tässä tutkielmassa on sääntelyteoreettisin keinoin tutkittu, millainen sääntelykeino sääntelyn hiekkalaatikko on, soveltuvatko sääntelyn hiekkalaatikot FinTech-alan sääntelykeinoiksi sekä täyttääkö DLT-pilottijärjestelmä tavoitteensa hajautetun tilikirjan teknologian käyttöönottoon rahoitusmarkkinoilla. Tutkielmassa tullaan siihen johtopäätökseen, että DLT-pilottijärjestelmän avulla pystytään turvaamaan rahoitusvakautta sekä suojelemaan kuluttajia, mutta DLT-pilottijärjestelmän suosiessa vakiintuneita markkinatoimijoita, ei innovaatioita pystytä välttämättä tukemaan. Hajautetun tilikirjan teknologian käyttöönotto rahoitusmarkkinoilla riippuu siitä, millaiseen yhteistyöhön markkinatoimijat ja lainsäätäjä sääntelyn hiekkalaatikolla pystyvät. Teoriassa DLT-pilottijärjestelmässä tehtävä yhteistyö mahdollistaa hajautetun tilikirjan teknologian käyttöönoton rahoitusmarkkinoilla. Sääntelyn hiekkalaatikot sen sijaan soveltuvat FinTech-alan sääntelykeinoksi dialogista sääntelyä painottavana innovatiivisena sääntelykeinona.
  • Rahoitusleasing prosessiteollisuudessa : rahoittajan omistaman koneen tai laitteen liittäminen rakennukseen ja kiinteistöön 
    Näveri, Katriina (2020)
    Prosessiteollisuuden koneet, laitteet tai kokonainen tuotantolinjasto sijoitetaan näitä varten suunniteltuun rakennukseen. Laitteisto on samalla todennäköisesti kiinteistön arvokkain varallisuuserä. Ainesosa-/tarpeistosuhteen syntyminen laitteiden ja rakennuksen tai edelleen kiinteistön välille on todennäköisempää kuin ns. tavanomaisen teollisuusrakennuksen osalta, koska rakennus ei välttämättä ole tarkoituksenmukaisesti muunnettavissa muuhun käyttöön. Kun koneet ja laitteet hankitaan rahoitusleasingjärjestelyin, on myös selvitettävä, mikä merkitys on vuokrakohteen (koneen/laitteen) ja kiinteistön ja/tai rakennuksen omistusoikeuksien erillisyydellä ainesosa-/tarpeistosuhteen syntymisen kannalta. Lisäksi rahoitusleasingjärjestelyn ja omistuksenpidätysehtoisen kaupan rinnastaminen maakaaressa synnyttää avoimia kysymyksiä. Mikäli ainesosa-/tarpeistosuhde syntyy, sivuesineet jakavat pääsäännön mukaisesti pääesineen oikeudellisen kohtalon. Rahoittajalle vuokraobjektin omistaminen merkitsee omistusvakuutta. Mikäli rahoittajan omistusoikeus ei sido leasingvuokralleottajan seuraajia ja velkojia, vakuus on rahoittajalle arvoton. Käytännössä MK 14:4.1:n 1 kohdan mukaisten kirjausten määrät 2010-luvulla, ja yleisemminkin koko maakaaren historian aikana, ovat olleet erittäin vähäisiä. Maakaaren 14:4.1:n 1 kohta sallii muulle kuin kiinteistön omistajalle kuuluvan konetta tai laitetta koskevan (omistus)oikeuden kirjaamisen, kun laite on tuotu kiinteistölle esim. rahoitusleasingsopimuksen perusteella. Kiinteistön omistajan velkojiin nähden kirjaus antaa kuitenkin vain osittaista suojaa kirjauksen etusija-aseman mukaisesti. Suoja olisi parempi parhaalla etusijalla, mutta nykyinen säännös ei tätä vaadi. Säännöksen muuttamista tältä osin voisi harkita. Kirjaus parhaalle etusijalle myös vaatii niiden oikeuksien haltijoiden suostumuksen, joiden asema kirjauksen myötä heikkenisi. Käytännössä tällaisia suostumuksia lienee vaikea saada. Tutkittavan arvoisena vaihtoehtona voisi olla, että mm. rahoitusleasingjärjestelyin kiinteistölle tuotava kone tai laite ennen liittämistä kirjataan aina parhaalle etusijalle ilman erillisiä suostumuksia.
  • Taloyhtiölainojen sääntelyn riittävyys ja muutostarve 
    Kauppala, Oona (2021)
    Tämä tutkielma käsittelee asunto-osakeyhtiöille annettua pankkivelkaa eli taloyhtiölainaa ja siihen vaikuttavaa voimassa olevaa sääntelyä sekä sääntelyyn suunnitteilla olevia muutoksia. Työssä pyritään selvittämään taloyhtiölainasta kuluttajille ja makrovakaudelle aiheutuvien riskien suojaamisen riittävyyttä sekä voimassa olevan sääntelyn että sääntelyyn suunniteltujen muutosten näkökulmasta. Aihetta lähestytään aluksi selvittämällä ja systematisoimalla lainopin keinoin ne voimassa olevat säännökset, jotka koskevat taloyhtiölainoja. Tällaisia säännöksiä löytyy muun muassa asunto-osakeyhtiölaista, asuntokauppalaista ja tuloverolaista. Tämän jälkeen esitellään niitä muutoksia, joita Valtiovarainministeriön työryhmän mietinnössä 2019:56 on esitetty kohdennettavaksi taloyhtiölainoihin, kuten enimmäisluotto-osuuden, maturiteettirajoitteiden ja lyhennysvelvoitteiden ottamista osaksi lainsäädäntöä. Voimassa oleva sääntelymme vaikuttaa taloyhtiölainoihin sekä suojaten kuluttajia että luoden näille riskiä. Voimassa oleva sääntely sisältää eräitä välillisiä suojakeinoja kuluttajille taloyhtiölainan riskeiltä, kuten asuinhuoneiston haltuunoton ja asuntokauppalain tiedonantovelvollisuussäännökset, mutta silti sääntelystämme puuttuu suora makrovakausväline koskien taloyhtiölainaa. Valtiovarainministeriön työryhmän mietinnössä 2019:56 ehdotettujen muutosten voidaankin katsoa olevan tarpeellisia ja täydentävän tätä lainsäädännön aukkoa.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO