Browsing by Subject "rakentamislaki"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2024)Tässä tutkielmassa tarkastellaan tammikuussa 2025 voimaan tulevan rakentamislain (751/2023) päävastuullisen toteuttajan toteutusvastuuta koskevan 95 §:n sisältöä ja merkitystä rikosoikeuden näkökulmasta. Päävastuulliselle toteuttajalle on säädetty huolehtimisvelvollisuus rakennushankkeen toteutuksesta ja vastuu toteutuksen kokonaisuudesta ja laadusta. Toteutusvastuuta koskevaan säännökseen luonnostellaan kuitenkin muutoksia. Tutkielmassa tarkastellaan aihetta kolmesta teoreettisesta näkökulmasta käsin: 1. laillisuusperiaatteen ja 2. laiminlyöntirikosten näkökulmista sekä 3. oikeushenkilön rangaistusvastuun suhteesta yksilövastuuseen ja vastuun kohdentumiseen nähden. Tutkielmassa sijoitetaan päävastuullinen toteuttaja muiden rakentamishankkeen lakimääräisten vastuutahojen joukkoon ja tulkitaan päävastuullisen toteuttajan toteutusvastuuseen sisältyviä velvoitteita lainopin metodeilla, minkä jälkeen velvoitteiden laiminlyöntiä ja rakentamislain uusia velvoitteita arvioidaan esimerkkien avulla laiminlyöntirikosten näkökulmasta. Viimeistä edeltävässä luvussa arvioidaan, milloin vastuu kohdennetaan päävastuulliseen toteuttajaan oikeushenkilönä ja milloin sen taustalla toimiviin luonnollisiin henkilöihin. Tutkielman keskeisenä johtopäätöksenä todetaan, että päävastuullisen toteuttajan toteutusvastuulle on velvoittavien oikeuslähteiden perusteella määriteltävissä juridistekninen merkitys, jonka noudattaminen lainsoveltamisessa turvaa laillisuusperiaatteeseen läheisesti liittyvää ennakoitavuuden vaatimusta. Samoin todetaan, että huolehtimisvelvoitteen muuttaminen koordinointivelvoitteeksi rajaisi päävastuullisten toteuttajan toteutusvastuun laajuutta ja turvaisi näin ennakoitavuuden vaatimuksen toteutumista.
-
(2024)Rakentamisesta ja rakennuksista syntyy yli kolmasosa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Samaan aikaan Suomessa rakennetaan vuositasolla noin 8 miljoonaa neliötä uutta kerrospinta-alaa. Tammikuussa 2025 voimaan tuleva rakentamislaki pyrkii puuttumaan rakentamisen päästöihin rakentamislupaa varten edellytettävällä ilmastoselvityksellä, jossa raportoidaan rakennuksen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki. Käyttöön on tarkoitus ottaa myös uusien rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvot. Pohjoismaissa vastaavankaltaisia sääntelyuudistuksia on käynnistetty viime vuosina, mutta EU:ssa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD-direktiivi) uudelleenlaadinta on paraikaa vasta vireillä ja sen rakennusten ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin (GWP) ilmoittamista koskevia vaatimuksia on tarkoitus alkaa soveltaa 2020-luvun lopulla. Tutkielmassa selvitetään ensinnäkin, kuinka uuden rakennuksen elinkaaren aikaisten päästöjen raportointia koskeva sääntely-ympäristö on kehittynyt sekä toisekseen täyttääkö rakentamislain uuden rakennuksen ilmastoselvitysvelvoite tulevan uudelleenlaaditun EPBD-direktiivin elinkaaren aikaisen GWP:n raportointivelvoitteen ja toisaalta millaiset vähimmäisvaatimukset direktiivin revisio asettaa kotimaiselle raportointisääntelylle. Toiseen päätutkimuskysymykseen vastaamiseksi selvitetään ensin, vastaako rakentamislain mukainen hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen raportointi tulevan EPBD-direktiivin revision mukaista GWP:n raportointia sekä toisena miten uusien rakennusten elinkaaripäästöjen raportointivelvoitteiden soveltamisalat tulee rakentamislakia ja toisaalta uudelleenlaadittua EPBD-direktiiviä sovellettaessa ymmärtää ja miten ne vertautuvat keskenään. Tutkielmassa todetaan, että tähän asti rakennusten elinkaaripäästöjen laskennan raamit on muodostettu kansainvälisissä standardeissa ja päästölaskentaa on tehty osana vapaaehtoisten sertifiointijärjestelmien ympäristövaikutusten arviointia. Rakentamislain ja EPBD-direktiivin revision myötä rakennusten elinkaaripäästöjen raportoinnista tulee ensikertaa yleinen lakisääteinen velvoite. Tutkimus osoittaa, että kotimainen raportointivelvoite ylittää osin direktiiviin suunnitellut vähimmäisvaatimukset. Tämä mahdollistaa teoriassa kansallisen ilmastoselvityssääntelyn keventämisen esimerkiksi poistamalla hiilikädenjäljen raportointivelvoite tai lykkäämällä sääntelyn voimaantuloa. Uusi EPBD-direktiivi tulee kuitenkin ensivaiheessa vuodesta 2028 ja laajemmin vuodesta 2030 alkaen edellyttämään päästöjen ilmoittamista energiatodistuksella sekä uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raportointivelvoitteen soveltamisalan laajentamista tiettyjä tällä hetkellä säädettyjä ja ehdotettuja poikkeuksia poistamalla. Lisäksi tutkimuksen myötä havaitaan tarve selkeyttää rakentamislakia etenkin sen osalta, tuleeko uuden rakennuksen rakentamista koskevaa sääntelyä ja siten esimerkiksi ilmastoselvitysvelvoitetta soveltaa rakennuksen laajennukseen ja sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen.
Now showing items 1-2 of 2