Browsing by Subject "rangaistuksen koventamisperusteet"

Suomi on Euroopan unionin toiseksi vaarallisin maa naiselle Euroopan perusoikeusviraston vuonna 2014 julkaiseman koko EU:n laajuisen tutkimuksen mukaan. Suomessa 53 prosenttia naisista, jotka ovat elämänsä aikana olleet parisuhteessa, on kokenut parisuhdeväkivaltaa aikuiselämänsä aikana. Parisuhdeväkivalta on korostuneen sukupuolistunut väkivallan muoto, jolle on ominaista väkivallan toistuvuus, monimuotoisuus, vakavoituminen ajan myötä sekä uhrin alisteinen asema tekijään nähden. Suomen rikoslaissa ei ole parisuhdeväkivaltaa koskevaa erityissääntelyä, mutta parisuhde on mahdollista huomioida tekoa ankaroittavana seikkana rangaistuksen mittaamisharkinnassa rikoslain 6 luvun 4 §:n yleissäännöksen nojalla. Tutkielmassa tarkastellaan ensinnäkin sitä, kuinka Suomen voimassa oleva rikoslainsäädäntö soveltuu parisuhdeväkivallan ja sen erityispiirteiden käsittelyyn ja sitä, huomioidaanko rikoslaissa tarpeeksi tehokkaasti Istanbulin sopimuksen velvoitteet etenkin parisuhdeväkivallan ja sen ankaramman rangaistavuuden osalta. Tutkielmassa havaitaan, että voimassa oleva rikoslainsäädäntö asettaa useita haasteita parisuhdeväkivallan käsittelylle, minkä johdosta tutkielmassa arvioidaan tarvetta erityissääntelylle. Vertailukohdiksi otetaan Ruotsi ja Norja, joissa molemmissa parisuhdeväkivalta on huomioitu keskenään erityyppisillä erilliskriminalisointiratkaisuilla. Tutkielmassa päädytään siihen, että parhaiten suomalaisen rikosoikeusjärjestelmän ja sen läpileikkaavien periaatteiden kanssa sopusoinnussa olisi rikoslain 6 luvun 5 §:n mukainen rangaistuksen koventamisperuste, joka mahdollistaisi parisuhdeväkivallan korostuneen moitittavuuden tehokkaamman huomioimisen. Koventamisperusteen hyväksyttävyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta tarkastellaan rangaistusteorioiden ja kriminalisointiperiaatteiden kautta hyödyntäen erityisesti rikosoikeusteoreettista lähestymistapaa. Tutkielmassa esitetään, että koventamisperusteen säätämisellä voisi olla välillisen yleisprevention ja kommunikatiivisen vaikutuksen kautta saavutettavaa parisuhdeväkivaltaa vähentävää vaikutusta. Lisäksi moitittavuuden huomioimisella kirjoitetun lain tasolla voidaan nähdä olevan oikeustilaa selkeyttävä ja vakiinnuttava vaikutus.