Browsing by Subject "rangaistusteoriat"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2024)Suomi on Euroopan unionin toiseksi vaarallisin maa naiselle Euroopan perusoikeusviraston vuonna 2014 julkaiseman koko EU:n laajuisen tutkimuksen mukaan. Suomessa 53 prosenttia naisista, jotka ovat elämänsä aikana olleet parisuhteessa, on kokenut parisuhdeväkivaltaa aikuiselämänsä aikana. Parisuhdeväkivalta on korostuneen sukupuolistunut väkivallan muoto, jolle on ominaista väkivallan toistuvuus, monimuotoisuus, vakavoituminen ajan myötä sekä uhrin alisteinen asema tekijään nähden. Suomen rikoslaissa ei ole parisuhdeväkivaltaa koskevaa erityissääntelyä, mutta parisuhde on mahdollista huomioida tekoa ankaroittavana seikkana rangaistuksen mittaamisharkinnassa rikoslain 6 luvun 4 §:n yleissäännöksen nojalla. Tutkielmassa tarkastellaan ensinnäkin sitä, kuinka Suomen voimassa oleva rikoslainsäädäntö soveltuu parisuhdeväkivallan ja sen erityispiirteiden käsittelyyn ja sitä, huomioidaanko rikoslaissa tarpeeksi tehokkaasti Istanbulin sopimuksen velvoitteet etenkin parisuhdeväkivallan ja sen ankaramman rangaistavuuden osalta. Tutkielmassa havaitaan, että voimassa oleva rikoslainsäädäntö asettaa useita haasteita parisuhdeväkivallan käsittelylle, minkä johdosta tutkielmassa arvioidaan tarvetta erityissääntelylle. Vertailukohdiksi otetaan Ruotsi ja Norja, joissa molemmissa parisuhdeväkivalta on huomioitu keskenään erityyppisillä erilliskriminalisointiratkaisuilla. Tutkielmassa päädytään siihen, että parhaiten suomalaisen rikosoikeusjärjestelmän ja sen läpileikkaavien periaatteiden kanssa sopusoinnussa olisi rikoslain 6 luvun 5 §:n mukainen rangaistuksen koventamisperuste, joka mahdollistaisi parisuhdeväkivallan korostuneen moitittavuuden tehokkaamman huomioimisen. Koventamisperusteen hyväksyttävyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta tarkastellaan rangaistusteorioiden ja kriminalisointiperiaatteiden kautta hyödyntäen erityisesti rikosoikeusteoreettista lähestymistapaa. Tutkielmassa esitetään, että koventamisperusteen säätämisellä voisi olla välillisen yleisprevention ja kommunikatiivisen vaikutuksen kautta saavutettavaa parisuhdeväkivaltaa vähentävää vaikutusta. Lisäksi moitittavuuden huomioimisella kirjoitetun lain tasolla voidaan nähdä olevan oikeustilaa selkeyttävä ja vakiinnuttava vaikutus.
-
(2024)Tutkielman aiheena on vaaralliset rikoksentekijät ja erityisesti vaarallisten rikoksentekijöiden erityisseuraamukset. Tutkielmassa tarkastellaan seuraamusten historiaa, nykytilaa sekä tulevaisuutta. Vaaralliset rikoksentekijät ovat tällä hetkellä ajankohtainen aihe, sillä Suomessa on koettu viime vuosina tarpeelliseksi selvittää, millä keinoin yhteiskunnalle vaaralliset rikoksentekijät olisi mahdollista pitää erillään yhteiskunnasta. Uudessa hallitusohjelmassa ratkaisuna ongelmaan on esitetty varmuusvankeuden käyttöönottoa. Varmuusvankeus mahdollistaisi määräaikaisen vankeusrangaistuksen pidentämisen, mikäli tuomittua vankeusrangaistusta ei pidettäisi riittävänä muiden henkilöiden terveyden, vapauden tai turvallisuuden suojelemiseksi, ja olisi todennäköistä, että henkilö syyllistyy uudelleen törkeään väkivaltarikokseen. Tutkielmassa tarkastellaan syitä sille, miksi vaarallisia rikoksentekijöitä koskevaa lainsäädäntöä on koettu tarpeelliseksi uudistaa, ja mitä syitä uudistamisen taustalla mahdollisesti vaikuttaa. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan yleisesti varmuusvankeutta sekä varmuusvankeuden soveltumista nykyiseen seuraamusjärjestelmäämme. Varmuusvankeus muistuttaa monilta osin aikaisemmin Suomessa vaarallisille rikoksentekijöille käytössä ollutta pakkolaitosjärjestelmää, josta luovuttiin lopullisesti vuonna 2006 muun muassa siihen liittyvien oikeusturvaongelmien vuoksi. Varmuusvankeus tuomitaan rikoksentekijälle oletetun vaarallisuuden perusteella, mitä voidaan pitää monelta osin ongelmallisena. Suomessa rikosoikeus pohjautuu tekorikosoikeudelle, mutta varmuusvankeudessa puolestaan on monia tekijärikosoikeudellisia piirteitä. Lisäksi varmuusvankeuteen liittyy ongelmia sen suhteen, olisiko kyseessä uusi rangaistuslaji vai jonkinlainen rikosoikeudellinen turvaamistoimenpide. Eri alojen asiantuntijat ovat esittäneet kriittisiä näkemyksiä varmuusvankeuteen liittyen eikä varmuusvankeuden käyttöönottoa esimerkiksi esitetty Oikeusministeriön vuonna 2023 teettämässä julkaisussa. Vaikuttaisikin siltä, että poliitikot pyrkivät varmuusvankeudella ensisijaisesti vastaamaan niin sanottuun julkiseen huoleen vaarallisista rikoksentekijöistä yhteiskunnassamme, eikä uudistuksella välttämättä ole todellista painavaa yhteiskunnallista tarvetta.
Now showing items 1-2 of 2