Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "riippumattomuus"

Sort by: Order: Results:

  • Luukko, Mikael (2014)
    Asianajajan ja asianajajalaitoksen riippumaton asema on oikeusvaltion kannalta yhtä tärkeä seikka kuin esimerkiksi tuomioistuinten riippumattomuus. Riippumattomuus saavutetaan eriyttämällä asianajajien kontrolli itsenäisen asianajajajärjestön tehtäväksi. Tällöin puhutaan asianajajajärjestelmän rakenteellisesta riippumattomuudesta, jota ylläpidetään Suomen asianajajaliiton itsesääntelyn perusteella. Itsesääntely on viime vuosikymmeninä siirtynyt lähemmäksi yhteissääntelyjärjestelmää, jossa asianajajien kontrolli lähentyy Suomen asianajajaliiton ja julkisen vallan yhteistoimintaa. Yksittäisen asianajajan ammatillinen riippumattomuus perustuu lain tasolla suojattuihin vapausoikeuksiin, kuten luottamuksensuoja ja asianajosalaisuus. Yhteiskunnan ja oikeuselämän kehittyessä asianajajajärjestöjen julkiset tehtävät ja rooli ovat kasvamassa. Kansainvälinen ja kansallinen lainsäädäntökehitys luo paineita asianajajan ammatilliselle riippumattomuudelle. Tässä työssä tutkitaan suomalaisen asianajajan riippumatonta asemaa ja sen kehitystä etenkin asianajajalaitoksen rakenteellisen riippumattomuuden kannalta. Asianajajan ammatillista riippumattomuuta käsitellään esimerkinomaisesti työn loppuosassa. Aiheena etenkin asianajosalaisuuden murtaminen ulkoa tulleen sääntelyn peruusteella.
  • Kamppikoski, Ari (2023)
    Työtuomioistuimessa tuomiovaltaa käyttävät henkilöt voidaan jakaa kolmeen ryhmään: virkatuomareihin, puolueettomiin asiantuntijajäseniin ja intressijäseniin. Intressijäsenillä tutkielmassa tarkoitetaan TiL 17:13:n perusteella työmarkkinajärjestöjen ehdotuksesta nimitettyjä asiantuntijajäseniä. Intressijäsenien edellytetään noudattavan samoja velvollisuuksia kuin tuomareidenkin, sillä intressijäsenillä on esimerkiksi jokaisessa ratkaisemassaan jutussa velvollisuus olla riippumaton ja puolueeton. Työtuomioistuimen tyypillinen ratkaisukokoonpano sisältää kaksi puolueetonta jäsentä, kaksi työntekijäetua edustavaa, ja kaksi työnantajaetua edustavaa intressijäsentä. Työtuomioistuimen tyypillinen ratkaisukokoonpano on siis intressijäsenemmistöinen. Koska intressijäsenillä on kiinteitä yhteyksiä työehtosopimuksia solmiviin työmarkkinajärjestöihin, aiheuttaa tämä huolen riippumattomuuden ja puolueettomuuden toteutumisesta. Tutkielmassa asiaa lähestytään perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioiden näkökulmasta. Suomen perustuslain 21 §:n mukainen oikeusturva mahdollistaa lainkäyttöelimien muodostamisen osittain intressipohjaisesti. Perustuslakivaliokunta on kuitenkin useissa lausunnoissaan vaatinut, etteivät intressijäsenet saa muodostaa enemmistöä ratkaisukokoonpanosta. Perustuslakivaliokunta otti ensi kertaa kantaa työtuomioistuimen intressijäsenemmistöisiin ratkaisukokoonpanoihin tuomioistuinlain säätämisen yhteydessä ja katsoi ne hyväksyttäviksi. Tätä aiempaan linjaan nähden olennaista poikkeusta perusteltiin lähinnä työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän erityispiirteillä. Kestävämpi tapa oikeuttaa poikkeus olisi lähestyä sitä perusoikeuksien rajoittamisedellytysten kautta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen osalta aihetta lähestytään ensinnäkin tuomioistuimen jäsenen normivallan ja tuomiovallan samanaikaisuuden näkökulmasta sekä yleisesti intressijäsenten hyväksyttävyyden ja intressijäsenten riippumattomuuden kannalta. Kumpikaan näistä ei estä intressijäsenyyttä lainkäytössä. Erityishuomio on Ruotsin työtuomioistuinta koskeneessa AB Kurt Kellermann -tapauksessa, jossa intressijäsenemmistöinen ratkaisukokoonpano katsottiin Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan kannalta loukkauksettomaksi. Tätä perusteltiin intressien tasapainolla, jutussa käsiteltävien oikeuskysymysten vaikutuksella puolueettomuuteen ja reaalisilla argumenteilla. Kyseiseen tapaukseen Suomikin oli jättänyt sivuväliintulokommentit, jossa puolustettiin työtuomioistuimen intressijäsenemmistöisyyttä nimenomaan reaalisilla argumenteilla. Työtuomioistuimen intressijäsenemmistöiset ratkaisukokoonpanot on siis katsottu sekä perustuslakivaliokunnassa että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa sallituiksi. Kyse on oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja ammatillisen yhdistymisvapauden rajankäynnistä, jossa tähän mennessä ammatillinen yhdistymisvapaus on ollut ensisijainen.