Browsing by Subject "rikoskumppanuus"

Viime vuosina on alettu kansainvälisellä tasolla panostaa nimenomaan ammattimaisten avustajien roolin kitkemiseen monimutkaisten veropetosrakenteiden mahdollistamisessa. Hyvin harvassa valtiossa ilmiötä on kuitenkaan erikseen kriminalisoitu, ja myös Suomessa käytössä ovat ainoastaan rikoslain yleiset säännökset avunannosta ja rikoskumppanuudesta. Tutkielmassa on voimassa olevan lainsäädännön näkökulmasta kaksi pääasiallista tutkimuskysymystä: millä edellytyksillä ammattimaisesta avustamisesta veropetoksissa voidaan ylipäätään rangaista ja vaikuttaako avustajan ammattimaisuus näihin edellytyksiin. Tarkempi fokus rangaistavuuden edellytysten osalta on siinä, miten ammattimaisen avustajan tahallisuuden alaraja määräytyy nykyisen rikoslain valossa. Lainsäädännön kehitystarpeiden osalta tutkimuskysymyksenä on, tulisiko ammattimainen avustaminen kriminalisoida ja mitä muita oikeudellisia keinoja lainsäätäjä voisi ottaa huomioon ilmiöön puuttumiseksi. Tutkielma on rikoslainopillinen. Lisäksi viimeisen tutkimuskysymyksen yhteydessä on tarkoituksena tuottaa de lege ferenda -kannanottoja lainopin tuloksena. Nykyisellään ammattimaiset avustajat tuomitaan lähinnä avunannosta veropetokseen. Teoriassa rajanveto avunannon ja rikoskumppanuuden välillä tehdään aineellis-objektiivisen osallisuusteorian tai vastaavasti Saksasta lähtöisin olevan teonherruusopin perusteella, mutta oikeuskäytännössä on lähes aina lähdetty siitä, että rikoskumppanina tuomitaan vain yhtiössä tosiasiallisen määräysvallan käyttäjät tai muodollisen aseman omaavat. Luonnollisen henkilön kohdalla voidaan tuomita vastaavasti veroilmoituksen allekirjoittajat. Koska tutkielmassa ammattimaisen avustamisen piiristä on rajattu pois veropetoksen tehneessä yhtiössä muodollisen tai tosiasiallisen aseman omaavat henkilöt heidän ollessaan käytännössä itse verovelvollisen asemassa, ei rikoskumppanuudelle jää liioin soveltamisalaa ammattimaisen avustamisen kontekstissa. Avunantajan tahallisuuden alarajaa määritettäessä ammattimaisuus voi vaikuttaa mielletyn subjektiivisen todennäköisyyden kautta osana kokonaisharkintaa. Mitä tulee ammattimaiseen avustamiseen puuttumiseksi ilmiötasolla, ei kokonaan uusi ja avunannon kanssa päällekkäinen kriminalisointi vaikuta perustellulta vaihtoehdolta muun muassa siksi, että aksessorisuusvaatimusta tulisi edelleen noudattaa, eikä kriminalisointi edistäisi näin ollen avustajien tuomitsemista. Sen sijaan korotettu rangaistus sellaisissa tilanteissa, kun ammattimaisen avustajan taustalla on ollut olennaista merkitystä monimutkaisen veropetosrakenteen suunnittelussa, voisi olla perusteltu. Tähän ohelle voitaisiin ottaa käyttöön muita oikeudellisia keinoja, kuten laajentaa Verohallinnon toimivaltaa tai säätää hallinnollisia sanktioita tietyistä eritellyistä teoista.