Browsing by Subject "rokottaminen"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2023)Tutkielmassa etsitään vastausta kysymykseen siitä, kuka saa päättää lapsen rokottamisesta. Vastausta etsitään tarkastelemalla asiaa lapsen edun näkökulmasta. Kansainvälisesti arvioituna rokotuskattavuus on Suomessa pääosin hyvä, mutta meilläkin haasteena on ollut kattavuuden alueellinen ja rokotekohtainen vaihtelu. Rokotuskriittisyyttä on esiintynyt aina, mutta joitakin rokotteita kohtaan luottamus on heikentynyt. Myös koronaviruspandemia on muistuttanut siitä, kuinka taistelu tartuntatauteja vastaan ei ole päättynyt ja miten merkittävällä tavalla myös uusien tartuntatautien ilmaantuminen voi vaikuttaa yhteiskuntaan sekä ihmisten terveyteen ja elämään. Lähtökohtaisesti vastuu lapsen huollosta kuuluu lapsen huoltajalle, mikä pitää sisällään myös lapsen huoltajalle kuuluvan oikeuden päättää lasta koskevista henkilökohtaisista asioista. Tutkielmassa tarkastellaan ensimmäisenä sitä, missä tilanteessa lapsen huoltajalla on oikeus päättää lapsen rokottamisesta. Tähän sisältyy selvitys siitä, tarvitaanko päätökseen molempien huoltajien suostumus sekä selvitys siitä, miten toimitaan tilanteessa, jossa huoltajat ovat erimielisiä lapsen rokottamisesta. Lisäksi tarkastellaan huoltajan päätösvallalle asetettuja rajoja. Seuraavaksi tutkielmassa tarkastellaan kysymystä siitä, missä tilanteessa ja miten lapsen arvioidaan olevan tarpeeksi kypsä päättämään itse rokottamisestaan. Tähän sisältyy selvitys siitä, kuka tekee lopullisen arvion lapsen itsemääräämisoikeutta koskevien edellytysten täyttymisestä. Lopuksi tarkastellaan kokoavasti sitä, miten lapsen etu tällä hetkellä rokotustilanteessa toteutuu voimassa olevan lainsäädännön ja terveydenhuollon käytäntöjen valossa. Korkein oikeus ei ole vielä toistaiseksi antanut lasten rokottamista koskevia ratkaisuja, mutta eduskunnan oikeusasiamiehen asiassa antamat ratkaisut muodostuvat työssä hyvin olennaisiksi. Eduskunnan oikeusasiamies on ratkaisuissaan katsonut, että lapsen rokottamista ei voida pitää sellaisena rutiiniluontoisena toimenpiteenä, johon riittäisi vain yhden huoltajan suostumus. Tutkielmassa arvioidaan sitä, miten tämä vaatimus lapsen molempien huoltajien suostumuksesta vaikuttaa lapsen edun toteutumiseen, jonka lisäksi tutkielmassa keskitytään laajemminkin tarkastelemaan sitä, millä tavalla lapsen edun toteutuminen voitaisiin jatkossa riittävällä tavalla turvata.
-
(2022)Koronaviruspandemia aiheutti merkittäviä muutoksia ihmisten arkielämään ja herätti uudenlaisia oikeudellisia kysymyksiä pandemianhoitoon liittyen. Erityisesti perus- ja ihmisoikeuksien asettamat rajoitukset pandemianhoidollisille toimenpiteille ovat nousseet esiin oikeustieteellisessä keskustelussa. Rokottamisjärjestystä ja rokotevalmisteiden kohdentamista koskevat näkökulmat herättivät erityisesti vuonna 2021 laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Keskustelussa nousivat esiin huolet rokotteiden turvallisuudesta, rokottamisjärjestyksen oikeudenmukaisuudesta sekä rokotevalmisteiden kohdentamiseen liittyvät yhdenvertaisuusnäkökulmat. Tutkielmassa tarkastellaan koronavirusrokotteiden rokottamisjärjestykseen ja rokotevalmisteiden kohdentamiseen liittyvää kysymyksenasettelua oikeudellisessa kontekstissa. Oikeustilaa selvitetään soveltuvan lainsäädännön, lakia alemman asteisen sääntelyn ja erityisesti oikeusasiamiehen ratkaisukäytännön pohjalta. Tutkielman kantavina teemoina ovat priorisoinnin, potilaan itsemääräämisoikeuden ja yhdenvertaisuuden käsitteet, joita tutkielmassa tarkastellaan liikkuen yleisemmältä tasolta kohti yksityiskohtaisempaa tarkastelua oikeusasiamiehen ratkaisukäytännön valossa. Rokottamisjärjestyksestä ja rokotevalmisteiden kohdentamisesta päätettäessä on kyseessä terveydenhuollon rajallisten resurssien priorisoinnista. Vastakkain priorisoinnissa voi nähdä olevan yhtäältä yksilön oikeuksia painottava näkökulma, jossa painottuvat potilaan itsemääräämisoikeutta ja yhdenvertaisuutta puoltavat näkökannat. Tällöin priorisoinnissa tulee ottaa mahdollisimman laajasti huomioon potilaan oikeus päättää hoidossaan käytettävistä rokotevalmisteista sekä potilaiden kohtelu yhdenvertaisella tavalla niin, ettei ketään aseteta perusteettomasti toisia huonompaan asemaan. Toisaalta taas kansanterveydellisestä näkökulmasta painottuvat tartuntatautisääntelyn tarkoitus mm. tartuntatautien ehkäisyssä sekä rajallisten resurssien tilanteessa perus- ja ihmisoikeuksina turvattu pääsy riittävään terveydenhuoltoon. Väestön tasolla tarkasteltaessa priorisoinnissa painottuvat tällöin rokotusten toteuttaminen mahdollisimman nopeasti niin, että suuri osa väestöstä saadaan rokotettua nopeasti. Tartuntatautiepidemiasta johtuvissa poikkeuksellisissa olosuhteissa lainsäätäjän ja viranomaisten tulisi kiinnittää erityistä huomiota lainvalmistelussa ja viranomaistiedottamisessa oikeudellisen valmistelun merkitykseen ja perusteellisuuteen perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi poikkeusolosuhteissa.
Now showing items 1-2 of 2