Browsing by Subject "sääntelyinterventio"

Julkisen vallan investointimahdollisuudet eivät yksinään riitä ilmastokriisin ratkaisemisemiseksi, vaan ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii myös paljon yksityistä rahoitusta. Jotta valtiot voivat saavuttaa ylikansallisesti sovitut ilmastotavoitteet nykyisessä markkinaympäristössä, nähdään kestävään kehitykseen kannustava ja vihreää siirtymää edistävä vihreä rahoitus välttämättömänä. Maailmanlaajuisesti markkinoilla on kuitenkin puutteelliset ja heikosti toimivat kannustimet ratkaista ilmastonmuutoksen aiheuttamat ongelmat, eivätkä tätä helpota myöskään taantumaennusteet. Yhtenä keinona puutteellisten ja liian heikosti toimivien kannustimien ratkaisemiseen on rahoitusjärjestelmän vakauden tavoittelun rinnalla kannustimien tarjoaminen vihreän rahoituksen edistämiseksi. Tutkielmassa selvitetään miten rahoitus ohjaa yrityksiä kohti ympäristöllistä kestävyyttä – rahoitussektorilla tiedostetaan olevan tärkeä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa vihreän ja kestävän rahoituksen edistämisen ja saavuttamisen kautta. Tutkielman tavoitteet ovat kaksiosaiset: yhtäältä siinä systematisoidaan nykytilaa ja toisaalta tarkastellaan pakottavan lainsäädännön tarvetta. Tutkielman nykytilan selvittäminen toteutetaan tarkastelemalla sääntelyä ylhäältä alas: Pariisin sopimus ja Agenda 2030 -toimintaohjelma toimivat viitekehyksenä, joiden tavoitteisiin pohjaten Euroopan unionissa on annettu komission tiedonantoja, joilla puolestaan edistetään vihreää ja kestävää rahoitusta erilaisten toimien ja lainsäädäntöhankkeiden kautta. Nykyisen sääntelyn tarkastelun kautta havaitaan, että rahoitusmarkkinoilla on jo pidempään tuotettu erilaisia vihreää ja kestävää rahoitusta edistävää sääntelyä ja sijoitustuotteita. Vihreän ja kestävän rahoituksen sääntely on kuitenkin lähihistoriassa lisääntynyt runsaasti. Tutkielmassa tarkastellaan Euroopan unionin viime vuosina julkaisemia ja toteuttamia erilaisia lainsäädäntöhankkeita, pohditaan niiden merkitystä markkinoiden parantamisen näkökulmasta sekä tarkastellaan niiden linkittymistä toisiinsa. Tarkastelulla luodaan kokonaiskuvaa vihreän rahoituksen sääntelystä. On huomattava, etteivät kaikki Euroopan unionin vihreän rahoituksen hankkeet ole tätä kirjoittaessa vielä voimassa. Suunta sääntelyssä on kuitenkin kohti pakottavampaa. Tutkielmassa havaitaan lisäksi, että markkinoilla on vihreään ja kestävään rahoitukseen liittyviä markkinahäiriöitä, joita on pyritty korjaamaan itsesääntelyllä. Tarkastelu osoittaa, etteivät nämä keinot ole olleet riittäviä, ja kovalle eli pakottavalle sääntelylle on tarvetta. Sääntelyn keinojen ja tarpeen tarkastelussa havaitaan myös, että markkinoilla ovat yleistyneet paitsi Pariisin sopimukseen perustuvat kansalliset ilmasto-oikeudenkäynnit, myös pankkien ja yritysten haastaminen oikeuteen muun muassa fossiilisten polttoaineiden rahoittamisesta sekä epäonnistuneesta ilmastoriskien hallinnasta. Suunnan vihreän rahoituksen saralla voidaan katsoa olevan oikea, vaikka tällä hetkellä sääntely ei olekaan riittävällä tasolla.