Browsing by Subject "saamelaiset"

Now showing items 1-3 of 3

Perinteisen saamelaiskäsityön oikeudellinen suoja

Tihlman, Lisa (2020)

Tässä tutkielmassa tutkitaan mitkä saamelaisten kulttuuriset oikeudet perinteisten kulttuuri-ilmaisujen osalta ovat kansainvälisten ihmisoikeussopimusten valossa ja miten immateriaalioikeudet soveltuvat niiden suojaamiseen. Kysymyksiä tarkastellaan erityisesti perinteisen saamelaisen käsityön (duodjin) kannalta. Duodji on perinteinen kulttuuri-ilmaisu ja olennainen osa saamelaista kulttuuria. Lisäksi se on elinkeino monelle saamelaiskäsityön harjoittajalle. Duodjiin kohdistuva ulkopuolinen hyväksikäyttö loukkaa saamelaisten kulttuurisia oikeuksia ja uhkaa saamelaiskulttuurin elinvoimaisuutta. Alkuperäiskansat ympäri maailmaa ovat kohdanneet vastaavia haasteita ja vaatineet immateriaalioikeusjärjestelmän tasapainottamista perinteisiä kulttuureja huomioivampaan suuntaan. Työtä tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tehty erityisesti WIPO:n foorumilla, mutta kansainvälisen yhteisymmärryksen puuttuminen jarruttaa globaalin ratkaisun aikaansaamista. Siksi huomiota on syytä kiinnittää siihen, miten valtiot voivat kansainvälisen harmonisoinnin puitteissa kehittää kansallista immateriaalioikeuslainsäädäntöä. Kansainväliset ihmisoikeussopimukset, joihin Suomi on sitoutunut, takaavat saamelaisille oikeuden harjoittaa perinteistä kulttuuriaan ja nauttia sen aineettomien oikeuksien suojasta. Näiden oikeuksien toteutuminen on pitkälti valtion positiivisten toimien varassa. Kansallisen immateriaalioikeuden kehittäminen on varteenotettava keino toteuttaa näitä positiivisia toimia, varsinkin, kun pohjoismaisen saamelaissopimuksen vaikutus duodjin kannalta näyttää jäävän varsin vähäiseksi. Esimerkiksi klassikkosuojan hyödyntäminen saamelaiskulttuuriin kohdistuvan hyväksikäytön estämiseksi sekä maantieteellisten alkuperämerkintöjen käyttöalan laajentaminen käsityötuotteita koskevaksi olisivat parannuksia duodjin oikeudelliseen suojaan. Tällä hetkellä tavaramerkkioikeus on ainoa duodjin suojaamiseen soveltuva immateriaalioikeuden muoto, sillä omaperäisyyskriteeri ja tekijän määrittely rajaavat perinteiset kulttuuri-ilmaisut tekijänoikeuksien ulkopuolelle. Perinteisten kulttuuri- ilmaisujen kollektiivisuuden ja perinteisyyden huomioon ottaminen yksinoikeutta ja uutuutta korostavan immateriaalioikeuden puitteissa on valtava haaste, johon täytyy löytää kokonaisvaltainen ratkaisu kansainvälisellä tasolla. Huomioon on myös otettava alkuperäiskansojen monimuotoisuus ja länsimaisen oikeusjärjestelmän omaksumisen mahdolliset negatiiviset vaikutukset alkuperäiskansojen kulttuureihin. Tämän takia immateriaalioikeuksia tulisi kehittää yleispätevällä tasolla, esimerkiksi periaatteiden kautta, ja päätös suojakeinojen käyttöönotosta jättää alkuperäiskansojen oman harkinnan varaan. Toisaalta, alkuperäiskansojen mahdollisuuksia hyödyntää jo olemassa olevia suojamuotoja on parannettava kansainvälisellä tasolla, ja siinä immateriaalioikeuksien moderni tulkinta ja sui generis -suoja ovat hyviä vaihtoehtoja.
Saamelaisten kulttuuriset oikeudet ja ympäristövastuu – jännitteet ja mahdollisuudet Tenojoen kalastuskiistassa

Huttunen, Iida (2024)

Tutkielma käsittelee saamelaisten kulttuuriperusoikeuden (PL 17.3 §) ja ympäristöperusoikeuden (PL 20 §) sisältöä, yhtymäkohtia, jännitteitä ja kollisiotilannetta. Tutkielmassa tarkastellaan muun ohella sitä, minkälainen yhteys oikeuksilla on sekä sitä, miten näitä oikeuksia on tulkittu suhteessa toisiinsa tilanteessa, jossa on kyse biologisen monimuotoisuuden suojelusta saamelaisalueella. Kalastus on yksi saamelaisten perinteisistä elinkeinoista, joita PL 17.3 § suojaa. Esimerkkinä kulttuuriperusoikeuden ja ympäristöperusoikeuden välisestä oikeudellisesta punninnasta käytetään lohenkalastuksen rajoituksia ja täyskieltoja Tenojoella. Korkein oikeus on antanut kaksi ennakkopäätöstä KKO 2022:25 ja KKO 2022:26, joissa korkein oikeus katsoi, että saamelaisilla oli oikeus kalastukseen Tenojoessa kulttuuriperusoikeutensa nojalla silloin voimassa olleista kalastusrajoituksista huolimatta. Ennakkotapauksista huolimatta lohenkalastus Tenojoessa on ollut kiellettyä vuosina 2021-2023. Kalastuskielto perustuu perustuslain 20 §:n ympäristöperusoikeuden mukaiseen tarpeeseen suojella lohikantoja. Kalastusoikeuksiin liittyviä kysymyksiä sekä perusoikeuksien rajoitusedellytysten mukaista punnintaa tarkastellaan sekä lainsäätäjän ja tuomioistuimen että saamelaiskäräjien näkökulmasta. Erilaisten näkökulmien välityksellä on tarkoitus tuoda esiin käsityksiä ja valta-asetelmia, joita tulkintoihin liittyy. Tutkielmassa tarkastellaan myös sitä, voisiko ymmärrys ympäristöperusoikeuden ja kulttuuriperusoikeuden välisestä suhteesta johtaa myös molempien oikeuksien kattavampaan toteutumiseen. Tutkielmassa tuodaan esille biokulttuurinen lähestymistapa alkuperäiskansojen oikeuksiin, joka mahdollistaa alkuperäiskansojen luontoon ja kulttuuriin liittyvien oikeuksien yhdistämisen yhteen oikeudelliseen kehikkoon kokonaisvaltaisemman oikeussuojan aikaansaamiseksi. Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (KP-sopimus) ja sitä tulkitseva ihmisoikeuskomitea, biodiversiteettisopimus ja sen osapuolten sopimat vapaaehtoiset Akwé: Kon- ohjeet sekä eri puolilla maailmaa käyttöön otetut yhteishallintamallit luovat pohjaa uudenlaiselle kokonaisvaltaisalle tavalle hahmottaa alkuperäiskansojen ympäristöllisiä oikeuksia.
Tekijänoikeuslain mahdollisuudet saamenpuvun suojaamisessa loukkaavalta käytöltä

Kuosa, Viivi (2022)

Saamenpuvulla on merkittävä asema paitsi saamelaiskulttuurin tuntomerkkinä, myös saamelaisten kulttuuri-identiteetin vahvistajana ja kulttuuristen viestien välittäjänä. Saamenpuvun käyttöä määrittelevät saamelaisten yhteisesti hyväksymät tapaoikeuteen perustuvat säännöt. Saamenpukuun on kuitenkin Suomessa kohdistunut saamelaisyhteisön ulkopuolista taloudellista hyväksikäyttöä ja kulttuurista omimista, joka ei huomioi saamenpukuun liittyviä sääntöjä ja merkityksiä. Saamenpuvulle on perinteisenä kulttuuri-ilmaisuna vaadittu oikeudellista suojaa saamelaisten kulttuurisen perusoikeuden toteuttamiseksi ja saamelaiskulttuurin elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Suojakysymystä on lähestytty oikeuskirjallisuudessa muun muassa immateriaalioikeuden näkökulmasta. Immateriaalioikeuksien ja perinteisten kulttuuri-ilmaisujen yhteensovittamisessa on kuitenkin haasteensa, ja perinteisten kulttuuri-ilmaisujen on esimerkiksi vakiintuneesti katsottu kuuluvan public domainin piiriin eli tekijänoikeussuojan ulkopuolelle. Tutkielmassa selvitetään, miten saamenpuvun suojaa voitaisiin kehittää tekijänoikeuslain nykyisten säännösten puitteissa ja toisaalta lain tulkintaa laajentamalla. Lähemmän tarkastelun kohteena ovat tekijänoikeussuojan saamisen edellytykset, tekijänoikeuden sisältö, tekijänoikeuden voimassaoloaika sekä tekijä eli tekijänoikeuden haltija. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan tekijänoikeuslain 53 §:n klassikkosuojaa, joka voi erityispiirteiltään soveltua saamenpuvun suojaamiseen. Tutkielmassa argumentoidaan, että olemassa olevan tekijänoikeuslain perusoikeusmyönteisellä, saamelaisten tarpeet ja tapaoikeuden huomioivalla tulkinnalla on mahdollista ulottaa tekijänoikeussuoja ja klassikkosuoja koskemaan myös saamenpukua.

Now showing items 1-3 of 3

Browsing by Subject "saamelaiset"

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO