Browsing by Subject "suoritushäiriöt"

Tutkielman aiheena on velkojan oikeussuojakeinojen rytmittäminen sopimuslausekkeilla, jota tarkastellaan erityisesti rakennusurakkasopimuksen näkökulmasta. Tutkielman tarkoituksena on selventää, miten rakennuttajan oikeussuojakeinoja on mahdollista rytmittää ja miten oikeussuojakeinojen rinnakkaisuus tai portaittaisuus voidaan sulkea pois sopimuksesta. Olennaista on tutkia, mikä vaikutus sopimusoikeudellisilla periaatteilla ja lainsäädännöllä on näiden sopimuslausekkeiden tulkintaan. Sopimusoikeuden yleiset opit sisältävät suoritushäiriön seuraamuksia koskevat periaatteet. Suoritushäiriötilanteissa olennaista on velkojan oikeus esittää velalliselle sopimukseen perustuvia vaatimuksia. Suoritushäiriön ilmeneminen ei aina merkitse sitä, että velkojalla olisi oikeus turvautua oikeussuojakeinoihin. Jos velkojalle on kuitenkin syntynyt oikeus käyttää jotain tiettyä oikeussuojakeinoa, velkoja voi itse päättää vaatimuksen esittämisestä. Velkoja voi siis halutessaan myös luopua oikeudestaan. Sopimusosapuolten väliseen sopimukseen voidaan ottaa ehtoja siitä, mihin oikeussuojakeinoon velkoja voi turvautua missäkin tilanteessa. Tätä kutsutaan oikeussuojakeinojen rytmittämiseksi, eli oikeussuojakeinojen käyttämiselle asetetaan sopimuksessa tietyt menettelytavat tai edellytykset. Oikeussuojakeinojen rytmitys voi perustua myös sopimusoikeuden yleisiin oppeihin tai lainsäädäntöön. Esimerkiksi kauppalaissa (KL) on oikeussuojakeinoihin liittyviä sääntöjä, joita sovelletaan irtaimen tavaran kaupassa, elleivät osapuolet ole sopineet toisin. KL:ssa säädetyt oikeussuojakeinot perustuvat sopimusoikeuden yleisiin oikeusperiaatteisiin, joten niistä voi joissain tapauksissa saada tulkinta-apua myös muiden sopimustyyppien oikeussuojakeinoja koskevassa tulkinnassa. Rakennusurakkasopimuksessa toinen sopimusosapuolista (urakoitsija) velvoittautuu saamaan aikaan toiselle osapuolelle (rakennuttajalle) rakentamista koskevan työntuloksen. Rakennusurakka on työurakan alalaji, josta ei ole sopimustyyppinä velvoiteoikeudellista lainsäädäntöä Suomessa. Sen vuoksi niihin soveltuu yleinen sopimusoikeudellinen lainsäädäntö ja periaatteet. Liikesopimuksissa rakennusurakan normipohjana ovat rakennusurakan yleiset sopimusehdot, jotka on laadittu rakennuttaja- ja urakoitsijajärjestöjen yhteistyönä. Suomessa rakennusurakan tärkeimmät ehdot ovat Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998, joita sovelletaan tavallisesti yritysten välisissä rakennusurakkasopimuksissa. Yleisen sopimusoikeudellisen ajattelun mukaan velkojalla voi olla mahdollisuus turvautua useisiin oikeusseuraamuksiin saman sopimusrikkomuksen kohdalla, mikä olisi edullista rakennuttajan näkökulmasta. Sopimuksessa voidaan kuitenkin sulkea pois oikeussuojakeinojen samanaikainen soveltuminen, mikä taas olisi urakoitsijan näkökulmasta kannattavaa. Sopimusosapuolilla on mahdollisuus luoda sopimuslausekkeilla portaittainen etusijajärjestys oikeussuojakeinojen käytettävyydelle. Vastaavasti oikeussuojakeinojen käyttämiselle voidaan asettaa sopimuslausekkein muotoon liittyviä määräyksiä, kuten reklamaatiovelvollisuutta tai sopimuksen purkamismenettelyä koskevia ehtoja. Myös YSE 1998 -ehtojen vaikutukset oikeussuojakeinojen rytmittämiseen ovat aiheen kannalta merkityksellisiä. YSE 1998 -ehdot sisältävät yksityiskohtaisia määräyksiä suoritushäiriöiden seuraamuksien edellytyksistä, jotka liittyvät muun muassa viivästykseen, virheen oikaisuun ja sopimuksen purkamiseen. Ehdoissa pyritään antamaan vastaukset yleisimpiin rakennusurakkasopimuksia koskeviin ongelmatilanteisiin. Rakennusurakkasopimuksen osapuolet voivat kuitenkin halutessaan poiketa tietyistä yleisten sopimusehtojen säännöistä. Poikkeaminen YSE 1998 -ehdoista on tarpeen etenkin erityishankkeissa, joissa sopimusta ei ole järkevää rakentaa suoraan yleisten sopimusehtojen varaan, vaan urakkasopimuksen ehdot on laadittava hankkeen luonteen mukaisesti. YSE-ehdoista poikkeaminen on kuitenkin tehtävä mahdollisimman huolellisesti, sillä vaarana on, että sopimusasiakirjoihin jää ristiriitaisia ehtoja. Näissä tapauksissa yleisistä ehdoista poikkeaminen saattaa aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä.