Browsing by Subject "taiteellinen ilmaisu"

Tietosuoja-asetuksen 85 artikla valtuuttaa jäsenvaltiot yhteensovittamaan sananvapauden ja tietosuojan kansallisessa lainsäädännössään, mukaan lukien tietojenkäsittelyn journalistisen, akateemisen, taiteellisen ja kirjallisen ilmaisun tarkoituksessa. Artikla mahdollistaa teoriassa hyvin laajan poikkeamisen muuten niin kattavasta tietosuojasääntelystä ja antaa jäsenvaltioille tilaa huomioida omat kansalliset sananvapausperinteensä tällä poikkeuksellisen sensitiivisellä alueella. Tässä tutkielmassa tarkastellaan sananvapauden ja tietosuojan yhteensovittamista taiteellisen ilmaisun ja erityisesti taidevalokuvaamisen kontekstissa. Koska taiteellista ilmaisua ei ole käsitelty paljoakaan tietosuoja-asetuksen kontekstissa, tutkimuksessa haetaan jonkin verran analogiaa journalistisesta tarkoituksen tulkinnasta ja erityisesti siitä, mitä asioita sananvapauden ja tietosuojan yhteensovittamisessa tulisi EUT:n mukaan ottaa huomioon. Keskiöön nousee tapauskohtainen harkinta, sekä erityisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen luomat kriteerit sananvapauden ja yksityisyyden suojan välisestä punninnasta. Työssä tutkitaan myös erityisesti taiteellisen ilmaisun ja valokuvan asemaa yleisen intressin sekä sananvapauden suojaamien ilmaisujen piirissä. Toisaalta tarkoitus on tutkia myös sitä, miten nykyisen internetin mahdollistama amatöörivalokuvaajien toiminta on muuttanut yhteensovittamisen toimintaympäristöä, teoriassahan jokainen voisi vedota taiteellisen poikkeukseen sosiaalisen median julkaisuissaan. Työssä tarkastellaan ammattilaisten ja amatöörien toiminnassaan nauttimien oikeuksien välisiä eroja sekä sitä, onko eroja ja uhkakuvia jossain määrin liioiteltu. Lisäksi käydään läpi tietojenkäsittelyn tilanteet, mikäli ilmaisu tapahtuisi puhtaasti henkilökohtaisessa piirissä sekä tietosuoja-asetuksen mahdollistaman suojan ala silloin, kun taiteellisen ilmaisun tarkoitus ei sovellu. Viimeisessä kappaleessa käydään läpi myös kansallista oikeuskäytäntöä sekä tietosuojaviranomaisten kannanottoja valokuvaan, taiteenvapauteen sekä katuvalokuvaukseen liittyen. Koska tutkimuksessa tullaan päätelmään siitä, että tapauskohtaisella yhteensovittamisella on myös varjopuolensa esimerkiksi oikeusvarmuuden suhteen, lopussa käydään läpi oikeuskirjallisuudessa esitettyjä ehdotuksia siitä, kuinka, tällä sensitiivisellä alalla voitaisiin varmistaa selkeä toimintaympäristö. Ratkaisuna esitetään niin lainsäädäntötason täsmennyksiä, kansallisten tietosuojaviranomaisten luomaa ohjeistusta, tulevaisuudessa mahdollisesti rajoitetuissa määrin yhteissääntelyä sekä EDPB:n tukea tietojenvaihdossa sekä muussa jäsenvaltioiden tietosuojaviranomaisten välisessä yhteistyössä. EUT:n merkitys tulee varmasti myös tulevaisuudessa olevan suuri tietosuoja-asetuksen sisältämien käsitteiden määrittelyssä. Toisaalta ymmärretään, että tapauskohtainen yhteensovittaminen tulee säilymään relevanttina myös tulevaisuudessa.