Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "takavarikko"

Sort by: Order: Results:

  • Myllymäki, Eveliina (2023)
    Riita-asioiden pitkät käsittelyajat ovat jo vuosia herättäneet keskustelua ja huolta. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artikla sisältää sekä oikeuden oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin että tosiasialliseen oikeuksiin pääsyyn. Jäljempänä mainittuun access to justice -oikeuteen kuuluu keskeisenä osana oikeudenkäynnissä saadun tuomion tehokas täytäntöönpano. Pitkän riita-asian oikeudenkäynnin aikana vastaaja voi kuitenkin esimerkiksi hukata omaisuuttaan niin, että oikeudenkäynnin päätyttyä kantajan saaman tuomion täytäntöönpanoa ei voida tehokkaasti toteuttaa. Oikeudenkäymiskaaren (4/1734, OK) 7 luvun 1–3 §:ssä säädetään siviiliprosessuaalisista turvaamistoimista, joiden tarkoituksena on suojata turvaamistoimen hakijaa sellaisilta oikeudenloukkauksilta, joita vastapuoli voi häneen kohdistaa riita-asian oikeudenkäynnin aikana. Turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä on niin sanottu vaade-edellytys ja vaaraedellytys, ja OK 7:3:n yleisen turvaamistoimen osalta tuomioistuimen tekemä intressi-harkinta. Vaade-edellytystä koskeva näyttökynnys on tavallisia riita-asioita matalampi. Riita-asioiden pitkistä käsittelyajoista huolimatta turvaamistoimien määrät ovat pysyneet maltillisina. Yksi turvaamistoimen houkuttelevuuteen vaikuttava tekijä on arvioitu olevan OK 7:11, jonka mukaan hakijan, joka on tarpeettomasti hankkinut turvaamistoimen, on korvattava vastapuolelle turvaamistoimesta ja sen täytäntöönpanosta aiheutunut vahinko ja asiassa aiheutuneet kulut. Vahingonkorvausvastuun on vakiintuneesti oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa katsottu olevan tuottamuksesta riippumatonta vastuuta. Tutkielman varsinaisena tutkimuskysymyksenä on, turvaako OK 7 luvun turvaamistoimien materiaalisten myöntämisedellytysten ja OK 7:11:n mukaisen vahingonkorvausvastuun suhde hakijan ja vastapuolen oikeussuoja-asemien tasapainoa. Tässä oikeuspoliittisena tutkimuksena tehtävässä arvioinnissa painottuu perus- ja ihmisoikeusnäkökulma, ja vastausta kysymykseen johdetaan turvaamistoimen ja vahingonkorvausoikeuden tehtävistä ja tavoitteista. Tutkimuskysymykseen vastaaminen edellyttää lainopillista tutkimusta siitä, mitä ovat OK 7 luvun turvaamistoimien materiaaliset myöntämisedellytykset ja miten ne toteuttavat turvaamistoimien tarkoitusta. Lisäksi on tutkittava, mitä ovat vahingonkorvausoikeuden tehtävät ja tavoitteet, ja miten OK 7:11:n mukainen vahingonkorvausvastuu toteuttaa näitä tehtäviä ja tavoitteita. Tutkielmassa havaitaan, että tilanteissa, joissa turvaamistoimea hakenut häviää pääasiaoikeudenkäynnin osittain, turvaamistoimen materiaalisten myöntämisedellytysten ja vahingonkorvausvastuun suhde saattaa painottaa liiallisesti hakijan vastapuolen oikeussuoja-asemaa, jolloin hakijalle muodostuva ankara vahingonkorvausvastuu voi saada ylipreventiivisiä vaikutuksia. Tutkielmassa esitetään ehdotuksia siitä, miten lainsäädäntöä voitaisiin kehittää niin, että osapuolten oikeussuoja-asemien tasapaino voisi toteutua täysimääräisemmin myös niin sanotuissa osavoittotilanteissa.