Browsing by Subject "taloudellinen seuraanto"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2021)Viime vuosien aikana yritykset ovat alkaneet kiinnittää aiempaa enemmän huomiota kilpailuoikeudellisiin vastuuriskeihin yrityskauppojen yhteydessä. Kilpailuoikeudellisilla vastuuriskeillä tarkoitetaan riskejä kilpailulainsäädännön rikkomisesta seuraavista mahdollisista yksityisoikeudellisista, julkisoikeudellisista ja muista seuraamuksista. Kilpailuoikeudellisille vastuuriskeille on tyypillistä, että ne voivat nousta taloudelliselta arvoltaan moninkertaisiksi verrattuna muihin yrityskauppariskeihin. Lisäksi kilpailuoikeudellisiin vastuuriskeihin tyypillisesti sisältyy liiketoimintaa haittaavia kielteisiä maine- ja yritysvastuuhaittoja sekä pitkäkestoisia viranomais- ja tuomioistuinprosesseja. Kilpailuoikeudellisten vastuiden erityispiirteistä johtuen kilpailuoikeudellisten vastuuriskien selvittäminen ja hallinta korostuukin yrityskauppaprosessissa. Tutkielmassa tarkastellaan kilpailuoikeuteen perustuvia vastuuriskejä yrityskaupassa huomioon otettavana seikkana erityisesti ostajan näkökulmasta. Tutkielman tavoitteena onkin selvittää, miten kilpailuoikeudellista riskejä voidaan jakaa yrityskaupoissa järkevällä tavalla ottaen erityisesti huomioon markkinoiden toimintaedellytykset ja elinkeinovapauden suojaamisen. Tutkielmassa sekoittuvat niin sopimusoikeudelliset, kilpailuoikeudelliset kuin liikejuridiset näkökohdat. Tutkielman tavoitteena on ensinnäkin selvittää, millä perusteilla kilpailuoikeudellinen vastuu voi siirtyä yrityskaupan myötä ostajalle ja kuka vastaa kilpailurikkomuksesta, joka on jatkunut yrityskaupan jälkeen. Tarkastelussa otetaan huomioon kilpailuoikeudellisten vastuiden siirtymisen osalta EU:n tuomioistuimen kilpailuoikeuskäytännössä syntyneet kilpailuoikeudelliset seuraanto-opit: oikeudellinen seuraanto ja taloudellinen seuraanto. Lisäksi yrityskaupan jälkeen tehdyn tai jatketun kilpailurikkomuksen osalta tarkastelussa otetaan huomioon henkilökohtaisen vastuun periaate ja emoyhtiön vastuu tytäryhtiönsä kilpailurikkomuksista. Lisäksi tarkoituksena on selvittää mikä oikeudellinen merkitys kilpailuoikeudellisen due diligence -tarkastuksen suorittamisella on ostajalle. Kilpailuoikeudellisella due diligence -tarkastuksella tarkoitetaan tarkastusta, jonka tavoitteena on hallita ja pienentää ostajan kilpailuoikeudellisiin vastuisiin liittyviä oikeudellisia, taloudellisia ja liiketoiminnallisia riskejä. Tarkastelussa otetaan huomioon ennakkotarkastuksen sisältöön ja laajuuteen vaikuttavia seikkoja, kuten kohdeyhtiön kilpailuoikeudellinen riskiprofiili. Kilpailuoikeudellisen due diligence -tarkastuksen suorittamiseen liittyy myös olennainen kysymys siitä, miten ostaja ja tämän nimeämät oikeudelliset neuvonantajat pystyvät selvittämään liittyykö kohdeyhtiön toimintaan riskiä mahdollisista kilpailurikkomuksista. Tarkastuksessa on tyypillisesti rajatut resurssit, materiaali ja aika, jolloin ostajan on käytännössä hyvin vaikeaa tunnistaa kohdeyhtiön kilpailurikkomuksia. Vaikeutta lisää myös kilpailurikkomuksen selvittämiseen liittyvät oikeustaloustieteelliset seikat. Tarkastelussa pyritään myös selvittämään, miten ostajan riskiä kilpailuoikeudellisista vastuista voidaan pienentää sopimusoikeudellisin riskienhallintakeinoin kaupantekovaiheessa sekä muilla toimilla kaupan integraatiovaiheessa ja yrityskaupan jälkeen, ja ovatko yritysten käytössä olevat riskienhallintakeinot riittäviä ja tarpeeksi tehokkaita erityisesti ostajan näkökulmasta. Tutkielmassa tarkastellaankin sopimusoikeudellisia riskienhallintakeinoja kilpailuoikeudellisten vastuuriskien näkökulmasta. Ostajan näkökulmasta kilpailuoikeudellisten vastuuriskien keskeisimpinä sopimusoikeudellisina riskienhallintakeinoina on pidettävä tuntemattomien riskien osalta myyjän antamia vakuuksia (representations and warranties) ja tunnistettujen riskien osalta myyjän antamia erityisiä vastuusitoumuksia (specific indemnity). Tutkielmassa arvioidaan ja vertaillaan näiden sopimusehtojen tuomaa turvaa ostajan näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan miten ostaja voi pienentää riskiä kilpailuoikeudellisista vastuista kaupan integraatiovaiheessa ja yrityskaupan jälkeen.
-
(2020)Kilpailuoikeus jakautuu kilpailuoikeuden julkis- ja yksityisoikeudelliseen täytäntöönpanoon. Julkisoikeudellisella täytäntöönpanolla tarkoitetaan hallinnollista prosessia, jossa kilpailunrikkomukseen syyllistyneelle voidaan määrätä seuraamusmaksu. Yksityisoikeudellisessa täytäntöönpanossa on kyse siviilioikeudellisesta prosessista, jossa kilpailunrikkomukseen syyllistynyt voidaan tuomita kilpailuoikeudelliseen vahingonkorvausvastuuseen. Tutkielma käsittelee kilpailuoikeudellisen vahingonkorvausvastuun kohdentamista liiketoimintakaupassa liiketoiminnan luovuttajan ja luovutuksensaajan välillä. Tarkastelun kohteena on liiketoiminnan luovutuksensaajan vastuu suhteessa vahingonkärsijään ja toisaalta taas suhteessa myyjään. Kilpailuoikeudellinen vastuu jakautuu kilpailuoikeuden julkis- ja yksityisoikeudellisessa täytäntöönpanossa eri tavalla. Lähtökohtaisesti henkilökohtaisen vastuun periaatteen mukaan julkisoikeudellisessa täytäntöönpanossa kilpailuoikeudellisessa vastuussa on kilpailunrikkomukseen syyllistynyt taho erilaisista hallinnossa tapahtuneista muutoksista ja omistuksenvaihto- tai muista vastaavista tilanteista huolimatta. Kilpailulaki kuitenkin mahdollistaa liiketoiminnan luovutuksensaajan kilpailuoikeudellisen vastuun taloudellisen seuraannon nojalla tietyin edellytyksin. Tällöin vastuuseen voi joutua kilpailunrikkomukseen tosiasiallisesti syyllistymätön taho, eli liiketoiminnan myyjän sijaan liiketoiminnan ostaja. Kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista annetussa laissa ei säädetä taloudellisesta seuraannosta. Pääsäännön mukaan vastuussa on se taho, joka kilpailunrikkomukseen on syyllistynyt. Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisussa 2019:90 vastuu on kohdennettu taloudellisen seuraannon nojalla liiketoiminnan luovutuksensaajaan. Ratkaisun taustalla on Euroopan Unionin tuomioistuimen antama ennakkoratkaisu, jonka mukaan kansallisesta oikeudesta huolimatta kilpailuoikeudellinen vahingonkorvausvastuu voidaan kohdentaa myös liiketoiminnan luovutuksensaajaan tiettyjen edellytysten vallitessa. Ennakkoratkaisun mukaan vastuun kohdentamista on arvioitava samoilla perusteilla, joilla vastuu seuraamusmaksusta määräytyy unionin vakiintuneen tulkintakäytännön mukaan kilpailuoikeuden julkisoikeudellisessa täytäntöönpanossa. Tutkielmassa tarkastellaan niitä perusteita, joiden nojalla kilpailuoikeudellinen vahingonkorvausvastuu voidaan kohdentaa taloudellisen seuraannon periaatteen nojalla liiketoiminnan luovutuksensaajaan. Arvioinnissa lähdetään sekä unionin vakiintuneesta oikeuskäytännöstä seuraamusmaksun määräytymisestä että korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa 2009:83 esitetyistä perusteista. Tarkastelussa merkityksellistä on yrityksen käsitteen laaja tulkinta ja taloudellisen jatkuvuuden arviointi liiketoiminnan luovuttajan ja luovutuksensaajan välillä. Tutkielmassa esitetään kootusti arviointikriteerit, joiden nojalla liiketoiminnan luovutuksensaaja voidaan asettaa kilpailuoikeudelliseen vahingonkorvausvastuuseen. Taloudellinen seuraanto mahdollistaa sen, että vahingonkärsijän oikeus korvaukseen toteutuu tilanteessa, jossa liiketoiminnan luovuttajaa ei ole enää olemassa tai se on tosiasiallisesti kyvytön suoriutumaan vahingonkorvauksesta esimerkiksi maksukyvyttömyyden vuoksi. Huolimatta vahingonkärsijän suojantarpeesta taloudellisen seuraannon soveltaminen voi näyttäytyä epäoikeudenmukaisena liiketoiminnan luovutuksensaajan näkökulmasta kyseisen tahon joutuessa korvausvelvolliseksi, vaikka se ei tosiasiassa olisi syyllistynyt kilpailunrikkomukseen. Toisaalta on erotettava tilanne, jossa liiketoiminnan luovuttaja ja luovutuksensaaja ovat yksissä tuumin pyrkineet kiertämään kilpailuoikeudellista vastuuta yhtiöoikeudellisilla järjestelyillä. Liiketoiminnan luovutuksensaajan riski joutua kilpailuoikeudelliseen vahingonkorvausvastuuseen johtaa siihen, että kyseisen tahon tulee varautua vastuun realisoitumiseen ja suorittaa ostettavan liiketoiminnan tarkastaminen yhä perusteellisemmin. Vastuuriski on syytä huomioida liiketoiminnan luovuttajan ja luovutuksensaajan välisessä sopimussuhteessa erilaisin sopimusmekanismein. Luovutuksensaajan tulee varautua siihen, että sopimusoikeudelliset keinot vaikuttavat lähtökohtaisesti ainoastaan myyjän ja ostajan välisessä suhteessa. Ne eivät ole toteutettavissa myöskään tilanteissa, joissa myyjä ei ole enää olemassa tai se on tosiasiallisesti kyvytön suoriutumaan korvauksesta.
-
(2021)Tutkielman aiheena on taloudellinen jatkuvuus kilpailuoikeudellisessa vahingonkorvauksessa ja valtiontukien takaisinperinnässä. Tutkielmassa tarkastellaan taloudellisen jatkuvuuden soveltamista SEUT 101 artiklaan perustuvien vahingonkorvauskanteiden ja SEUT 107 artiklan mukaisten sisämarkkinoille soveltumattomien valtiontukien takaisinperinnän yhteydessä. Tutkielmassa selvitetään, millä edellytyksillä taloudellista jatkuvuutta voidaan näissä tilanteissa soveltaa, ja millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä tilanteiden välillä on. Tarkastelu keskittyy Euroopan unionin oikeuteen, ja aihetta lähestytään lainopin näkökulmasta. Taloudellisen jatkuvuuden arviointi tulee eteen tilanteissa, joissa on tehty yrityskauppoja tai muita yritysjärjestelyitä, joiden seurauksena vahingonkorvausvastuun tai takaisinperinnän kohdentamisessa joudutaan arvioimaan, mikä on se yksikkö, johon maksuvastuu on kohdennettava. Jos yrityskauppoja ja -järjestelyitä on tehty sen jälkeen, kun kilpailurikkomus on tapahtunut tai valtiontukea on myönnetty, ei alkuperäinen yksikkö välttämättä ole maksuvastuussa. Jos taloudellisen jatkuvuuden edellytykset täyttyvät, vastuu voidaan kohdistaa toiminnanjatkajaan. Kysymys on keskeinen, sillä se vaikuttaa yrityskauppatilanteissa siihen, kuinka laajasti ostajan on oltava selvillä mahdollisista maksuvastuista, jotka liittyvät kilpailurikkomuksiin tai valtiontukiin. Aihe on ajankohtainen, ja sitä on viime vuosina käsitelty Euroopan unionin tasolla kahdessa Suomea koskevassa asiassa. Unionin tuomioistuin antoi vuonna 2019 ratkaisunsa asiassa C-724/17 Skanska Industrial Solutions ym., jossa vahvistettiin, että taloudellinen jatkuvuus soveltuu kilpailuoikeudellisen vahingonkorvauksen kontekstissa. Tämän lisäksi vuonna 2019 Euroopan komissio määräsi Suomea koskevassa päätöksessään, että Helsingin kaupungin bussiyhtiölleen myöntämät valtiontuet tuli periä takaisin kyseisen bussiyhtiön seuraajalta taloudellisen jatkuvuuden perusteella. Tutkielmassa taustoitetaan ensin kilpailuoikeudellista vahingonkorvausta ja valtiontukien takaisinperintää käymällä läpi niihin liittyvää sääntelyä ja niiden tavoitteita. Tämän jälkeen tarkastellaan taloudellista jatkuvuutta erikseen kummassakin tilanteessa. Tutkielman keskeinen lähdeaineisto muodostuu Euroopan unionin oikeuskäytännöstä. Merkitystä on erityisesti unionin tuomioistuimen tuomioissa esitetyillä tulkintakannanotoilla, mutta tutkielmassa käydään läpi myös unionin yleisen tuomioistuimen tuomioita ja komission päätöksiä soveltuvin osin. Tutkielmassa selviää, että taloudellinen jatkuvuus soveltuu kilpailuoikeudelliseen vahingonkorvaukseen vastaavin edellytyksin kuin kilpailuoikeuden julkisoikeudellisen täytäntöönpanon yhteydessä. Taloudellisen jatkuvuuden soveltamisen edellytyksenä on, että alun perin kilpailua rajoittavaan menettelyyn osallistunut yksikkö on lakannut olemasta joko oikeudellisesti tai taloudellisesti. Valtiontukien takaisinperinnän yhteydessä taloudellisen jatkuvuuden soveltumista arvioidaan valtiontuella saavutetun hyödyn siirtymisen perusteella. Hyödyn siirtymistä puolestaan arvioidaan viiden kriteerin valossa. Kriteerien soveltaminen on jossain määrin epäselvää, sillä niiden keskinäistä suhdetta ei ole määritelty oikeuskäytännössä. Taloudellisen jatkuvuuden soveltaminen liittyy kummassakin tilanteessa erityisesti liiketoimintakauppoihin. Keskeisenä erona tilanteiden välillä on se, että kilpailuoikeudellisen vahingonkorvauksen yhteydessä taloudellista jatkuvuutta arvioidaan toiminnan jatkumisen kannalta ja valtiontukien takaisinperinnässä hyödyn siirtymisen kannalta. Kummassakin tapauksessa taloudellisen jatkuvuuden soveltamisella pyritään ennen kaikkea unionin oikeuden tehokkaan täytäntöönpanon turvaamiseen.
Now showing items 1-3 of 3