Browsing by Subject "taloudellinen toiminta"

Jäsenvaltioilla on yksinomainen toimivalta terveydenhuoltojärjestelmiensä hallinnoinnissa ja rahoituksessa sekä palvelujen laajuuden määrittämisessä. EU-oikeus ei myöskään lähtökohtaisesti vaikuta jäsenvaltioiden toimivaltaan säätää omista sosiaaliturvajärjestelmistään. Silloin kun valtion sosiaaliturva- ja terveydenhuoltoyksiköt harjoittavat taloudellista toimintaa, niiden on kuitenkin noudatettava EU:n kilpailuoikeus- ja valtiontukisääntöjä. Euroopan unionin tuomioistuimen kantaa sosiaaliturvajärjestelmien taloudellisen toiminnan arviointiin voidaan kutsua maltillisen funktionaaliseksi, sillä se on ottanut arvioinnissa huomioon järjestelmän oikeudellisen sääntelykehyksen soveltamalla yhteisvastuu- eli solidaarisuusperiaatetta. Tälle periaatteelle perustuvat sosiaaliturvajärjestelmät eivät harjoita Poucet ja Pistre -oikeuskäytännön perusteella taloudellista toimintaa. Periaatetta ilmentäviä piirteitä ovat järjestelmän pakollinen jäsenyys, yksinomaan sosiaalisen päämäärän täyttäminen, voittoa tavoittelemattomuus, etuuksien riippumattomuus vakuutusmaksuista, etuuksien riippumattomuus tuloista ja valtion valvonta. Vuoden 2020 tuomiossa asiaan Dôvera Euroopan unionin tuomioistuin vahvisti voitontavoittelun ja kilpailun olevan toissijaisia järjestelmän muihin yhteisvastuuta ilmentäviin tekijöihin nähden. Lisäksi tuomiossa vahvistettiin epäsuorasti, että EU:n kilpailuoikeudellisella sääntelyllä voidaan tavoitella tehokkuuden ja kuluttajien edun lisäksi sosiaalista hyvinvointia. Terveydenhuoltopalvelujen, kuten sairaaloiden osalta oikeuskirjallisuudessa on esitetty näkemyksiä, joiden mukaan sairaalatoimintaa tulisi aina pitää taloudellisena toimintana ja vain sairausvakuutuslaitoksiin sovellettaisiin solidaarisuusperiaatetta. FENIN-tapauksen valossa on kuitenkin selvää, että julkista sairaalatoimintaa ei pidetä kilpailuoikeuden alalla taloudellisena toimintana, jos sitä rahoitetaan suoraan valtion varoilla ja sairaala tarjoaa yleisesti kattavia palveluja ilmaiseksi. Sisämarkkinaoikeuden puolella Euroopan unionin tuomioistuin on pitänyt terveydenhuoltopalveluja ja sairaalatoimintaa poikkeuksetta taloudellisena toimintana, vaikka eräät julkisasiamiehet yrittivätkin tarjota tästä poikkeavaa tulkintalinjaa. Tämän perusteella näyttää siltä, että taloudellisen toiminnan käsite on erilainen kilpailu- ja sisämarkkinaoikeudessa. Valtio voi myöntää sosiaali- ja terveydenhuoltosektorilla toimivalle palveluntarjoajalle yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tarjoamisvelvoitteen, jolloin yksikkö voi säästyä kilpailuoikeuden rajoittavalta vaikutukselta, vaikka toiminta katsottaisiinkin taloudelliseksi toiminnaksi. Jäsenvaltioilla on muita aloja laajempi toimivalta SGEI-palveluiden määrittämisessä terveydenhuoltosektorilla. Tutkittaessa, onko kansallinen toimenpide sellainen, joka on tarpeellinen SGEI-palvelun turvaamiseksi, riittää ettei toimi ole ilmeisen suhteeton tavoitteeseensa nähden.