Browsing by Subject "talousrikollisuus"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2022)Tutkielman ydinkysymyksenä on pohtia, millainen rikosoikeudellinen vastuu yhteisön johdolla on tilanteissa, joissa yhteisön toiminnassa on syyllistytty rikokseen. Yhteisöjen toiminnan yhteydessä tapahtuvaan rikollisuuteen liittyvät ongelmat samoin kuin tämän rikollisuuden muodon asettamat haasteet rikosoikeuden yleisille vastuuopeille on tiedostettu jo pitkään. Yksilökeskeisen rikosoikeuden lähtökohta on selkeä: rikoksesta rangaistaan siihen syyllistynyttä. Arvioinnin lähtökohta muuttuu selvästi haastavammaksi, kun kyse on rikoksesta, joka ei välttämättä ole välitöntä seurausta johdon omista toimista, mutta on osin saattanut aiheutua esimerkiksi johtamiseen, toiminnan organisoimiseen ja valvontaan liittyvistä laiminlyönneistä. Tutkielman tutkimustehtävänä on selvittää, kuinka rikosoikeudellisen vastuun kohdentamista yhteisön johtoon tulisi arvioida yhteisön toiminnassa tapahtuneiden tuottamuksellisten laiminlyöntirikosten yhteydessä. Tuottamukselliset laiminlyöntirikokset valikoituivat tarkastelun pääpainopisteeksi kahdesta syystä. Ensinnäkin kyseiset rikokset ovat olleet niin sanotun vastuun kohdentamisopin tyypillisintä käyttöalaa. Toiseksi, kyseisissä rikostyypeissä ollaan rangaistavuuden ehdottomilla reuna-alueilla. Tutkimustehtävää tuetaan tarkastelulla siitä, kuinka talous- ja yhteisörikollisuuteen liittyvät erityispiirteet vaikuttavat tai kuinka niiden tulisi vaikuttaa arvioitaessa rikosvastuun yleisten edellytysten oppirakennelmia ja vastuun kohdentamista. Tutkielmassa tarkastellaan myös teleologista tulkintamallia eräänä keinona arvioida vastuun kohdentamiseen liittyviä tulkintatilanteita. Tutkielman kannalta keskeistä rikostyyppiä, tuottamuksellista laiminlyöntirikosta, tarkastellaan lähemmin juuri vastuun kohdentamisen näkökulmasta oikeuskirjallisuudessa esitettyjen kannanottojen ja teoreettisten oppirakennelmien pohjalta. Tutkimustehtävän muotoilusta ja kysymyksenasetteluista johtuen tutkielma painottuu metodisesti teoreettiseen rikoslainoppiin. Tutkielman teoreettisuus näkyy myös lähdeaineistossa, jossa painottuvat etenkin tuoreet kotimaiset rikosoikeustieteelliset kirjoitukset. Tutkielman keskeinen havainto on, että talous- ja yhteisörikollisuuden ominaispiirteet puoltavat rikossäännösten ja yleisten vastuuoppien dynaamista tulkintaa. Toimintaympäristökohtaisella arvioinnilla sekä teleologisella tulkintamallilla vastuun kohdentamiseen liittyviä kysymyksiä on mahdollista jäsennellä systemaattisesti. Tutkielmassa esitetään tulkintakannanottona, että arvioitaessa tuottamuksellisia laiminlyöntirikoksia laiminlyöntivastuuta koskeva ja tuottamusarviointiin liittyvä arviointi tulisi eriyttää toisistaan siten, että yhteisön johdon rikosvastuuta puoltavat − mutta toisaalta myös sitä vastaan puhuvat − seikat tulevat perusteellisesti arvioiduksi. Tutkielman tulokset avaavat useita mahdollisuuksia jatkotutkimukselle.
-
(2022)Kotimaisessa lainsäädäntöympäristössä harmaata taloutta ja talousrikollisuutta pyritään torjumaan monin lainsäädännöllisin keinoin. Lainsäätäjän keinoista voidaan tunnistaa kriminalisoinnit, viranomaisten tietojensaantioikeudet ja yrityksille asetettavat velvollisuudet, joista viimeisiä tarkastellaan tässä tutkielmassa. Tutkielmassa pyritään seuraaviin kysymyksiin: miksi yrityksille on asetettu velvollisuuksia, millaisia velvollisuuksia yrityksille on asetettu ja ovatko velvollisuudet tehokkaita. Viitekehyksenä toimii harmaan rikollisuuden torjunta ja ennaltaehkäisy. Tutkielman metodeina toimii sääntelyregulaatioteoreettinen pyramidimalli, oikeustaloustiede ja niitä täydentävänä lainoppi. Pyramidimallilla tarkoitetaan ja John Braithwaiten ja Ian Ayresin sääntelyregulaatioteoriaa, jossa sääntely on tehokasta silloin, kun se muodostaa pyramidin siten että vähiten on kriminalisointeja tai muita ankarimpia säännöksiä, ja eniten alatasolla esimerkiksi itsesääntelyä. Lisäksi sääntelypyramidiin liittyy seuraamuspyramidi, jolla kuvataan viranomaisen toimenpidevalikoimaa, jolla se voi reagoida epätoivottuun käytökseen. Yrityksille asetettavat velvollisuudet asettuvat pyramidin keskitasolle harmaan rikollisuuden torjunnan viitekehyksessä. Oikeustaloustieteen avulla analysoidaan lainsäädäntöä taloudellisesta näkökulmasta, ja lainsäädännöllä pyritään luomaan kannustimia, jotta esimerkiksi yritykset toimisivat oikein. Sääntelyregulaatioteoreettisesta näkökulmasta yrityksille asetettavat velvollisuudet ovat oikeutettuja, koska ne ovat välttämätön ainesosa pyramidia, ja oikeustaloustieteellisestä näkökulmasta, koska ne ohjaavat yrityksiä toimimaan tietyllä tavalla. Yrityksille asetettavat velvollisuudet on jaettu tutkielmassa kolmeen kategoriaan: 1. yrityksille asetettavat tiedonantamisvelvollisuudet, 2. Yrityksille tietyssä tilanteessa aktualisoituvat, laajemmat tiedonantamisvelvollisuudet ja 3. Yrityksille asetettavat toimintavelvollisuudet. Ensimmäiseen kategoriaan kuuluvat perusmuotoiset ilmoittamis- ja rekisteröimisvelvollisuudet, esimerkiksi velvollisuus antaa veroilmoitus tai velvollisuus rekisteröityä erilaisiin rekistereihin, toiseen kategoriaan esimerkiksi verotarkastus ja kolmanteen esimerkiksi kuitintarjoamisvelvollisuus. Tehokkuutta tarkastellaan tutkielmassa kolmen eri mittarin avulla, jotka heijastelevat tutkielman teoreettista viitekehystä: valvonnan onnistuminen, sanktiot ja seuraamuspyramidin korkeus ja yrityksille aktualisoituva hallinnollinen- ja sääntelytaakka. Tarkastelun pohjalta paras tehokkuuden taso näillä mittareilla mitattuna on ensimmäisen kategorian velvollisuuksissa ja heikoin toimintavelvollisuuksissa, johtuen lainsäädännön pirstaloitumisesta ja velvollisuuksien erilaisista implementoinneista. Tehokkuutta voitaisiin parantaa lainsäädäntöä yksinkertaistamalla ja samankaltaisella implementoinnilla samanlaisissa velvollisuuksissa ja hyödyntämällä digitalisaatiota.
Now showing items 1-2 of 2