Browsing by Subject "tappo"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2021)Tutkielma käsittelee tapon ja murhan välistä rajanvetoa, keskittyen murhan tunnusmerkistön mukaisiin erityisen raa’an ja julman tekotavan kvalifiointiperusteisiin sekä kokonaistörkeysvaatimukseen lainopillista metodia käyttäen. Tapon ja murhan välinen rajanveto on merkittävä kysymys jo pelkästään sen vuoksi, että erot tapoista ja murhista tuomittavien rangaistuksien välillä ovat suuret. Erityisen raa’an ja julman tekotavan toteutumiseksi vaadittavat tekijät eivät aina ole yksiselitteisiä. Jotta tekoa voitaisiin pitää rikoslain 21 luvun 2 §:n säännöksen mukaisena murhana, vaaditaan teolta kvalifiointiperusteen toteutumisen lisäksi myös kokonaistörkeyttä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia tekijöitä erityinen raakuus ja julmuus edellyttävät sekä mikä on kokonaistörkeysvaatimuksen merkitys ja painoarvo murhan tunnus-merkistön toteutumisessa. Tutkielmassa perehdytään aluksi rikoslain kehitykseen sekä rikoslakiin tehtyihin muutoksiin ja tarkastellaan millaisia murhan tunnusmerkistöt ovat aiemmin olleet sekä miten murhaa koskeva sääntely on vuosien myötä kehittynyt. Tutkielmassa käydään läpi myös henkirikostilastoja sekä tuomion perustelemista. Keskeisimmän osan tutkielmaa muodostaa kuitenkin oikeustapausten arviointi. Tutkielmassa perehdytään korkeimman oikeuden sekä hovioikeuksien tuomioihin arvioiden, miten niissä on kuvattu erityisen raa’an ja julman tekotavan sekä kokonaistörkeysvaatimuksen toteutumista. Tämän lisäksi tutkimuksessa arvioidaan myös, ovatko eri oikeusasteiden tuomioiden perustelut riittävät.
-
(2021)Henkistä väkivaltaa esiintyy monissa eri muodoissa perheiden sisällä, kouluissa, työpaikoilla ja verkossa. Ilmiön yleisyydestä huolimatta henkistä väkivaltaa ei ole Suomen rikoslainsäädännössä nimenomaisesti kriminalisoitu. Henkinen väkivalta voi kuitenkin joissain tapauksissa täyttää erinäisten rikosten tunnusmerkistöjä. Tässä työssä selvitetään, miten ja millä edellytyksin pahoinpitelyn ja tapon tunnusmerkistöt soveltuvat henkisen väkivallan tapauksiin. Pahoinpitelyä tarkastellaan terveyden vahingoittamisen näkökulmasta, ja tappoa tarkastellaan erityisesti itsemurhan edistämisenä. Henkilösuhde voi vaikuttaa olennaisesti henkisen väkivallan rangaistavuuteen ja mahdollisesti tahallisuusarviointiin. Sama menettely voi olla tahallisena rikoksena rangaistavaa yhdessä tapauksessa ja toisessa ei, ainoastaan henkilösuhteen takia. Rikosoikeudellisesti merkittävää suhdetta ei ole täsmällisesti rikoslaissa määritelty. Jotta voidaan arvioida yksittäistapauksessa, onko kyseessä rangaistavuuteen vaikuttava suhde, on huomiota kiinnitettävä rikosoikeuden lisäksi muihin oikeudenaloihin, kuten valtiosääntö- ja perheoikeuteen. Henkistä väkivaltaa tarkastellaan tässä työssä kolmessa eri suhteessa: (1) vanhemman kohdistama henkinen väkivalta lapseensa, (2) puolisoiden välinen henkinen väkivalta, ja (3) verkossa tapahtuva henkinen väkivalta tilanteessa, jossa tekijällä ja uhrilla ei ole läheistä suhdetta. Yleisellä tasolla työssä tarkastellaan epävarsinaisen laiminlyöntirikoksen ja välillisen tekemisen konstruktioita sekä tahallisuutta. Yksityiskohtaisesti käydään läpi henkilösuhteen vaikutusta teon rangaistavuuteen ja tahallisuusarviointiin. Työ sisältää myös katsauksen siihen, miten henkinen väkivalta on kriminalisoitu Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Tässä työssä tarkastellaan Suomessa voimassa olevaa oikeutta lainopillista metodia käyttäen. Epäselvissä tulkintatilanteissa on käytetty pro et contra -tulkintaa johtopäätösten vetämiseksi. Erityistä huomiota on kiinnitetty laillisuusperiaatteeseen laajan tulkinnan rajoittajana.
Now showing items 1-2 of 2