Browsing by Subject "tavaramerkin tehtävät"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2024)Tutkielmassa tarkastellaan Euroopan unionin tuomioistuimen tavaramerkin tehtäviä eli funktioita koskevaa oikeuskäytäntöä yleisen edun vaatimusten, erityisesti kilpailun vapauden asettamien reunaehtojen näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää, ottaako EUT:n oikeuskäytäntö riittävästi huomioon tavaramerkkioikeudellisissa tapauksissa konkretisoituvia erisuuntaisia intressejä ja pyrkiikö tuomioistuin saattamaan niitä tasapainoon. Tutkielmassa keskitytään EU-tasoisen lainsäädännön ja oikeuskäytännön arvioimiseen ja tarkoituksena on osallistua keskusteluun, jossa selvitetään immateriaalioikeuksien suhdetta perus- ja ihmisoikeusvelvoitteisiin. Tutkielman metodi on lainopillinen. EUT on harmonisoidun tavaramerkkioikeuden tulkinnasta antamillaan ratkaisuilla muokannut oleellisesti oikeudenalan yleisiä oppeja. Oikeuskäytännön perusteella tavaramerkin loukkaukseen voidaan vedota, vaikka kolmas ei ole käyttänyt väitetysti loukkaavaa merkkejä omien tavaroidensa tai palveluidensa alkuperän osoittamiseen, eli tavaramerkinomaisesti. Erilaisia viittaavan käytön tilanteita arvioidaan näin ollen tavaramerkkioikeudellisesti. Tämä on johtanut ns. identtisyyssuojan kohdalla tuomioistuimen käytännössä luotuun vaatimukseen, jonka mukaan tavaramerkin loukkauksen toteaminen edellyttää tavaramerkin tehtävien eli funktioiden vahingoittumista, jotta kanne voidaan hyväksyä. Yleisemmällä tasolla tämä on merkinnyt tavaramerkkioikeuden ja vilpillisenä kilpailuna arvioitavan menettelyn rajojen hämärtymistä. Tutkielmassa osoitetaan, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö suosii lähtökohtaisesti tavaramerkin haltijan etuja eikä mahdollista avointa eri intressien punnintaa. Tulkintasuosituksena on esitetty, että tavaramerkin tehtävien vahingoittumisen analyysistä siirryttäisiin hyvän liiketavan mukaisuuden arvioinnin suuntaan. Tämä on mahdollista nykyisten, vuonna 2015 uudistettujen EU:n tavaramerkkisäädösten perusteella. Tutkielmassa ehdotetaan rationaalista intressien tasavertaista punnintaa, joka kytketään tavaramerkkioikeuden tarkoitukseen ja päämääriin.
-
(2022)Lähtökohtaisesti tavaramerkit nauttivat EU:ssa absoluuttista suojaa kaksinkertaisen samuuden tilanteissa, eli tilanteissa, joissa vertailtavat merkin sekä niiden kattamat tavarat tai palvelut ovat samoja. Lähempi tarkastelu osoittaa, ettei identtisyyssuoja ole siinä mielessä ehdoton, että tavaramerkinhaltija nauttisi suojaa kaikissa tilanteissa – Euroopan unionin tuomioistuin on liittänyt kaksinkertaista samuutta koskevan identtisyyssuojasäännön (tavaramerkkidirektiivin 2015/2436 10 artiklan 2 kohdan a alakohta; tavaramerkkiasetuksen 2017/1001 9 artiklan 2 kohdan a alakohta) yhteyteen nk. funktioteorian tai funktio-opin, jonka mukaan tavaramerkinhaltijan kielto-oikeus kattaakin vain tilanteet, joissa kolmannen toiminta vahingoittaa tai voi vahingoittaa jotakin tavaramerkin tehtävistä. EUT on oikeuskäytännössään tunnustanut, että tavaramerkillä voi olla sen keskeisen alkuperää osoittavan tehtävän ohella muitakin tehtäviä, kuten investointi- ja mainostehtävät, joita voidaan kutsua moderneiksi tavaramerkkifunktioiksi. Käsillä olevassa maisterintutkielmassa tutkitaan ensisijaisesti tavaramerkin investointitehtävälle aiheutuvan vahingon edellytyksiä kaksinkertaisen samuuden tilanteissa, ts. milloin konkreettisesti täyttyy investointitehtävälle aiheutuvan vahingon edellytys identtisyyssuojasäännön nojalla ratkaistavissa tavaramerkkiloukkauskanteissa. Tutkielmassa pyritään myös vastaamaan kysymykseen siitä, miten investointi- ja mainontatehtävä eroavat toisistaan, sillä niiden välinen rajanveto on osoittautunut vaikeaksi ja paikoitellen jopa epätarkoituksenmukaisesti. Tavaramerkin modernien tehtävien suojan tunnustaminen merkitsee siirtymää harhaanjohtavuudelta suojaavasta tavaramerkkioikeudesta kohti investointeja suojaavaa tavaramerkkioikeutta. Vaikka ajatus investointeja suojaavasta tavaramerkkioikeudesta on yleisesti hyväksytty, on moderneja tavaramerkkifunktioita suojaavaa funktio-oppia kohtaan on esitetty kritiikkiä muun ohella siksi, että muistuttaa laajennettua tavaramerkkisuojaa ja ettei tavaramerkin tehtäville aiheutuvan vahingon vaatimus perustu kirjoitettuun oikeuteen. EUT on myös soveltanut funktioteoriaa oikeuskäytännössään epäjohdonmukaisesti.
Now showing items 1-2 of 2