Browsing by Subject "työsuhdekeksinnöt"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2024)Työsuhdekeksintöjä koskeva sääntely on kansainvälisesti epäyhtenäistä, eivätkä EU-tasolla tehdyt harmonisointiyritykset ole toistaiseksi onnistuneet. Samalla suuri osa keksinnöistä tehdään yhtiöiden palveluksessa ja yhä enenevässä määrin kansainvälisesti toimivien yhtiöiden palveluksessa. Erityisesti teknologiayhtiöiden keskuudessa kansainvälistymisen keinona on lisännyt houkuttavuuttaan termillä ”Employer of Record” (EOR) tunnettu vuokratyötä muistuttava järjestely, jossa käyttäjäyhtiö rekrytoi työntekijän kohdemaasta ja pyytää kohdemaassa toimivaa EOR-yhtiötä tekemään työsopimuksen valitun työntekijän kanssa ja asettamaan tämän käyttäjäyhtiön palvelukseen yksinomaisesti ja usein pitkäaikaisesti. Jos EOR-työntekijä tekee arvokkaan keksinnön käyttäjäyhtiön palveluksessa, käyttäjäyhtiölle on tärkeää saada oikeus keksintöön esimerkiksi patentin hakemiseksi. Tässä tutkielmassa tarkastellaan lainopin ja oikeusvertailun keinoin niitä haasteita, joita kansainvälisissä EOR-järjestelyissä voi keksintöön kuuluvien oikeuksien siirtymisen kannalta syntyä ja miten niihin voidaan varautua. Aihetta tarkastellaan käytännön esimerkin avulla, jossa suomalainen käyttäjäyhtiö hyödyntää EOR-järjestelyä Espanjassa ja/tai Yhdysvalloissa. Siten tutkielmassa pyritään ensin vastaamaan, miten Suomen, Espanjan ja Yhdysvaltojen oikeuksiensiirtojärjestelmät eroavat toisistaan, jonka jälkeen siirrytään pohtimaan, millaisia haasteita nämä erot aiheuttavat oikeuksiensiirron kannalta EOR-järjestelyssä sekä miten näihin haasteisiin voidaan varautua. Tutkielma osoittaa, että mainituista oikeuksiensiirtojärjestelmistä löytyy eroavaisuuksia, joita EOR-järjestelyn hyödyntämistä harkitsevan käyttäjäyhtiön on syytä pohtia etukäteen ja jotka tämän on myös syytä huomioida työsuhdekeksintöohjesäännöissään järjestelyyn lähtiessään.
-
(2022)Suurin osa keksinnöistä luodaan yrityksissä ja valtion laitoksissa työ- ja virkasuhteiden aikana. Kun työntekijät työajallaan ja työnantajan resursseja hyödyntäen luovat keksintöjä, on ratkaistava, kenelle oikeudet työn teoksiin kuuluvat. Työoikeuden ja patenttioikeuden välillä vallitsee normiristiriita, sillä työoikeudellisten periaatteiden mukaan työn tulokset kuuluvat työnantajalle, kun taas patenttioikeuden mukaan keksintö kuuluu keksijälle. Työsuhdekeksintöjärjestelmässä ristiriita on pyritty ratkaisemaan erityislaeilla (työsuhdekeksintölaki ja korkeakoulukeksintölaki). Työsuhdekeksintölailla pyritään sääntelemään työsuhdekeksintöjärjestelmää siten, että se toimisi mahdollisimman hyvin kaikissa hyvinkin erilaista toimintaa harjoittavissa yrityksissä. Erilaiset joustavat työjärjestelyt ja niin sanottu epätyypillinen työ ovat viime vuosikymmenten aikana yleistyneet. Epätyypillisestä työstä on tullut jopa niin tavanomaista, että sitä voidaan tänä päivänä jo pitää normaalina työnä. Työelämän monimuotoisuus ja etenkin erilaiset työnteon muodot tuovat kuitenkin uusia haasteita työsuhdekeksintöjärjestelmälle. Tutkielman tarkoituksena on lainopin avulla tarkastella työsuhdekeksintöjärjestelmän soveltuvuutta epätyypilliseen työhön. Tutkielmassa epätyypillistä työtä tarkastellaan etenkin vuokratyösuhteiden, määräaikaisten työsuhteiden sekä toimeksiantosopimusten kautta. Jokaiseen ryhmään liittyy erityispiirteitä ja tutkielman tarkoituksena on tarkastella näiden erityispiirteiden vaikutusta siihen, mille taholle työsuhdekeksintöön liittyvät oikeudet siirtyvät, vai siirtyvätkö ne ylipäätään. Tutkimuskysymyksiä tarkastellaan etenkin työntekijän oikeuksia silmällä pitäen sekä kohtuullisen korvauksen näkökulmasta. Tutkielman tarkoituksena on myös tarkastella työsuhdekeksintölain tarkoituksen toteutumista sekä sitä, kannustaako järjestelmä luomaan keksintöjä epätyypillisessä työssä. Tutkielman näkökulma on kansallinen, mutta tutkielmassa hyödynnetään myös pohjoismaisia lähteitä argumentaation tukena. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella työsuhdekeksintölain soveltuvuutta epätyypilliseen työhön, eikä tutkielman avulla sinänsä pyritä esittämään ratkaisuja siihen, minkälainen lainsäädännön tulisi olla.
Now showing items 1-2 of 2