Browsing by Subject "uhridirektiivi"

Rikoksen uhrien asemaa parannettiin vuonna 2012, kun Euroopan unioni (EU) antoi direktiivin rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta (uhridirektiivi). Uhridirektiivissä säädetyillä menettelyllisillä oikeuksilla konkretisoitiin rikoksen uhrin oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, josta säädetään sekä Suomen perustuslain 21 §:ssä että EU:n perusoikeuskirjan 47 artiklassa. Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin on yksi oikeussuojan saatavuuden osatekijä, jossa ideana on, että yksilöillä on tosiasiallinen mahdollisuus käyttää oikeuksiaan yhteiskunnassa, joka on kirjattu myös uhridirektiivin tarkoitukseksi. Uhridirektiivin 4 artiklassa säädetään rikoksen uhrin oikeudesta saada tietoa uhrille turvatuista oikeuksista rikosprosessissa alkaen ensimmäisestä yhteydenotosta jäsenvaltion toimivaltaiseen viranomaiseen. Oikeuden tarkoituksena oli parantaa rikoksen uhrien tietoisuutta oikeuksistaan sekä mahdollisuutta käyttää niitä. Uhridirektiivin 4 artikla täytäntöön pantiin Suomessa lisäämällä esitutkintalain 4 lukuun uusi 18 §, jonka mukaan esitutkintaviranomaisen on ilmoitettava asianomistajalle heille kuuluvista oikeuksista ilman aiheetonta viivytystä. Suomessa yleisenä esitutkintaviranomaisena toimii poliisi, jolloin poliisilla on ensisijainen velvollisuus turvata rikoksen uhrin tiedonsaantioikeus esitutkinnassa. Uhridirektiivistä ja sen kansallisesta täytäntöönpanosta huolimatta Euroopan komission mukaan uhridirektiivi ja sen 4 artikla ei täysin toteudu sen tavoitteiden mukaisella tavalla. Komission mukaan rikoksen uhreilla ei edelleenkään ole riittävää tietoisuutta oikeuksistaan. Tutkielman osana tehtiin asiantuntijahaastatteluja sen selvittämiseksi, miten tiedonsaantioikeus toteutuu tosiasiallisesti Suomessa. Haastatteluissa ilmeni, että rikoksen uhreja tiedotetaan oikeuksistaan, mutta ei kuitenkaan niin kuin uhridirektiivi edellyttää. Jotta rikoksen uhrin oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin sekä sitä konkretisoivat uhridirektiivissä säädetyt oikeudet toteutuvat, tulee poliisien toimintaa kehittää. Silloin, kun tiedonsaanti toteutetaan EU-oikeuden sekä uhridirektiivin tavoitteiden mukaisella tavalla, uhreilla on tietoisuus oikeuksistaan ja mahdollisuus käyttää niitä. Vain tällöin rikoksen uhrien oikeussuojan saatavuus sekä oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin voi tosiasiallisesti toteutua.