Browsing by Subject "urakkasopimus"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2023)Yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 3.1 §:n 5 kohdan mukaisen saneerausvelkaa koskevan säännöksen tulkinta on käytännössä muodostunut monin paikoin varsin tulkinnanvaraiseksi erityisesti velallisen sopimusrikkomukseen sekä sopimuksen ulkoiseen vahingonkorvaukseen perustuvien korvausvelkojen arvioinnin yhteydessä. Haastava ja monitulkintainen kysymys on usein käsillä muun muassa silloin, kun urakoitsijavelallisen sopimusrikkomukseen tai sopimuksen ulkoiseen vastuuseen perustuvan velan syntyajankohta tulisi täsmentää sen määrittämiseksi, onko kyseessä saneerausvelka vai menettelyn aikana syntynyt velka. Aihepiiristä ei juurikaan ole oikeuskäytäntöä tai -kirjallisuutta, ja oikeustila on tältä osin jäänyt varsin epäselväksi ja tulkinnanvaraiseksi. Tutkielmassa tarkastellaan kyseisen saneerausvelkaa koskevan säännöksen tulkintaa korvausvelkojen osalta erityisesti tilanteessa, jossa urakoitsija on yrityssaneerauksessa. Tarkoituksena on selventää niitä arviointiperusteita, joiden avulla velan syntyajankohta voidaan määrittää täsmällisesti yrityssaneerauksen velkajaottelun yhteydessä. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat näin ollen seuraavat: 1. Millä tavoin urakoitsijavelallisen sopimusrikkomukseen perustuva korvaus jäsentyy saneerausvelkojen tai menettelynaikaisten velkojen piiriin yrityssaneerauksessa? 2. Miten vastaavasti urakoitsijavelallisen vahingonkorvausvastuu sopimuksen ulkoisesta vahingosta jäsentyy saneerausvelkojen tai menettelynaikaisten velkojen piiriin? Tutkielman aiheen ulkopuolelle on rajattu kansainväliset insolvenssimenettelyt, joten arvioinnissa keskitytään kotimaisen oikeustilan selkiyttämiseen kansallisten yrityssaneerausmenettelyjen osalta. Lisäksi tarkastelun keskiössä ovat erityisesti sellaiset urakkasopimussuhteet, joihin sovelletaan Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998 -ehtoja. Tutkielma on lainopillinen. Aluksi tutkielman ensimmäisessä pääluvussa tarkastellaan lakisääteistä yrityssaneerausmenettelyä sekä sen tarkoitusta ja tavoitteita. Toisessa pääluvussa käsitellään tarkemmin velallisyhtiön velkojen jaottelua saneerausvelkoihin sekä menettelyn aikana syntyneisiin velkoihin, sekä erityisesti korvausvelkojen jäsentelyyn liittyviä yleisiä tulkintaratkaisuja. Kolmannessa pääluvussa syvennytään niihin arviointiperusteisiin, joiden avulla urakoitsijavelallisen sopimusrikkomukseen perustuvan velan syntyajankohta tulisi määrittää yrityksen saneerauksesta annetun lain 3.1 §:n 5 kohdan mukaisesti velkajaottelun yhteydessä. Vastaavaa arviointia käsitellään tutkielman neljännessä pääluvussa urakoitsijavelallisen sopimuksen ulkoiseen vahingonkorvausvastuuseen perustuvien velkojen osalta. Viidennessä pääluvussa kootaan yhteen tutkielman johtopäätöksiä, ja lopuksi esitetään muutamia kokoavia ajatuksia sen puolesta, miksi vallitsevaa oikeustilaa ja tulkintaan liittyviä arviointiperusteita olisi tarpeen selkiyttää.
-
(2022)Allianssimalli on kasvattanut suosiotaan rakennushankkeen toteutusmuotona 2000-luvulla. Allianssimallilla tarkoitetaan rakennushankkeen toteutusmuotoa, jossa tilaaja ja palveluntuottajat vastaavat rakentamisen lisäksi hankkeen suunnittelusta, aikatauluista, kustannuksista ja laadusta yhteisesti ja jakavat hankkeen mahdollisuudet ja riskit keskenään. Tilaajan keskeisenä tehtävänä on valita palveluntuottajat hankkeen ominaispiirteiden mukaisesti. Allianssin on perinteisesti katsottu soveltuvan erityisesti suuriin ja vaativiin hankkeisiin, joihin liittyy luontaisesti paljon riskitekijöitä. Hankemallin etuina on pidetty parempaa tuottavuutta ja ennustettavuutta perinteisiin projektimalleihin verrattuna. Rakennusteollisuus ry. julkaisi keväällä 2020 allianssirakentamista koskevat yleiset sopimusehdot liitteineen. Tutkielmassani selvitän, kuinka rakentamista koskeva suoritushäiriöitä koskeva arviointi tapahtuu allianssin yleisten sopimusehtojen (RT 103199) mukaisesti ja toisaalta, kuinka suoritushäiriöistä aiheutuvat seuraamukset huomioidaan allianssin yleisten sopimusehtojen mukaisessa kannustinjärjestelmässä. Tarkasteluni keskittyy rakennushankkeissa tyypillisesti ilmeneviin suoritusvirheisiin eli suoritusta koskevaan virheeseen, viivästykseen ja lisä- ja muutostöihin. Arvioinnissa huomioin hankkeen kannalta keskeisten oikeus- ja toimintaperiaatteiden sekä huomautus- ja reklamaatiovelvollisuuden merkityksen. Lisäksi allianssirakentamiseen liittyy kysymys vakuuttamisvelvollisuudesta, jota käsittelen työssäni. Tutkimuskysymyksen valintaan vaikutti hankkeen ajankohtainen asema yleisten sopimusehtojen julkaisun myötä sekä tekemäni huomio, jonka mukaan osapuolten mahdollisuuksia turvautua vahingonkorvaukseen keskinäisten sopimusriskien jakamisessa on yleisin sopimusehdoin rajoitettu. Tutkielman johtopäätöksenä totean, että allianssi asettaa osapuolille merkittävän yhteistoimintavelvoitteen, jossa allianssin toimintaa ohjaavat keskeisellä tavalla yhteiset tavoitteet ja niitä koskevat mittarit. Osapuolten suoriutumista seurataan hankkeen kaupallisten ehtojen avulla, jonka kautta hankkeen keskeisiä riskejä tasataan palkkioiden ja palkkionvähennysten kautta. Palkkiot ja palkkionvähennykset ovat osapuolille lähtökohtaisesti yhteisiä. Suoritushäiriöistä aiheutuvat virheet tulevat lähtökohtaisesti korvattavaksi hankkeen korvattavina kustannuksina, jonka vuoksi ne tasaavat vain rajatusti suoritushäiriöistä syntyviä seuraamuksia. Osapuolilla on mahdollisuus myös poiketa yhteisestä riskienjaosta yksilöllisin sopimusehdoin, mutta tällöin riskienjako voi luoda jännitteitä yksilöllisten sopimusehtojen ja allianssin yleisten sopimusehtojen välille.
Now showing items 1-2 of 2