Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "urheilija"

Sort by: Order: Results:

  • Kilpailuoikeudellinen näkökulma urheilun lajiliittojen yksilöurheilijoille asettamiin sponsoriyhteistyön rajoituksiin 
    Ahola, Tapio (2023)
    Urheilun eurooppalaisen organisoitumistavan elimellinen piirre on järjestäytyminen yhden lajikohtaisen liiton alaisuuteen. Tällöin lajiliitto saattaa tarjota urheilijalle ainoat puitteet taloudellisesti mielekkääseen urheilutoimintaan. Kilpailevan organisaation puuttuminen ja urheilijan riippuvuus lajiliitosta antaa lajiliitoille vahvan neuvotteluvoiman, jolloin ne voivat asettaa kilpailutoimintaan osallistumisen edellytykseksi urheilijan suostumisen sponsoriyhteistyön rajoituksiin. Tutkimuksessa arvioidaan lajiliittojen yksilöurheilijoille asettamia sponsoriyhteistyön rajoituksia EU-kilpailuoikeuden näkökulmasta. Siinä hahmotellaan relevanttien markkinoiden määrittämistä sponsoritoiminnassa ja arvioidaan, voiko menettelyä pitää kilpailun kannalta hyväksyttävänä ja mitkä tekijät vaikuttavat arvioon. Metodi on lainopillinen. Urheilu tarjoaa houkuttelevan markkinointialustan, mutta sponsoreilla voi olla runsaasti vaihtoehtoisiakin kanavia mainostaa hyödykkeitään. Tietyissä yhteyksissä urheiluyhteyksissä tapahtuvalle mainonnalle ei kuitenkaan ole mielekästä korvaavaa kanavaa, jolloin urheilijoille asetetut rajoitukset voivat vaikuttaa merkittävästi markkinointimahdollisuuksien tarjoamista koskevaan kilpailutilanteeseen. Vaikka rajoitusten luonne on taloudellinen, tutkimuksessa puolletaan ensisijaista tukeutumista unionin tuomioistuimen Meca-Medina -ratkaisusta ilmenevään harkintarakenteeseen, jonka puitteissa voidaan arvioida ei-taloudellisten päämäärien tavoittelun hyväksyttävyyttä suhteessa kilpailun rajoittumiseen SEUT 101(1) artiklan sisällä. Lajiliittojen varainhankinnasta saamia tuloja kanavoidaan urheiluyhteisöön, millä voidaan saavuttaa merkityksellisiä yhteiskunnallisia ja urheilullisia hyötyjä. Tutkielmassa pohditaan kyseisen harkintarakenteen puitteissa erilaisten mainostamisrajoitusten ja niiden rikkomisen varalta asetettujen sanktioiden hyväksyttävyyttä huomioiden myös urheilua koskevia erityisiä tekijöitä. Rajoituksia on mahdollista arvioida myös tehokkuuspuolustuksen yhteydessä, joskin tällöin edellytyksenä on kyky kuvata saavutettavat hyödyt taloudellisina.
  • Ulkomaalaisena urheilijana Suomessa – keskiössä urheilijan oleskelulupakysymykset 
    Lepistö, Camilla (2023)
    Ulkomaalaisia urheilijoita saapuu joka vuosi Suomeen urheilemaan ammattimaisesti. Heitä on eri lajien parissa ja eri sarjatasoilla. Ulkomaalaisilla urheilijoilla on usein merkittävä rooli edustamassaan joukkueessa, ja samalla heillä on tärkeä rooli suomalaisen urheilun tason nostamisessa ja kehittämisessä. Kun ulkomaalainen haluaa saapua Suomeen ammattimaiseksi urheilijaksi, määrittää Suomen maahanmuuttolainsäädäntö ulkomaalaisen oleskelu- ja työnteko-oikeuden sisällön. Tutkielmani tavoitteena onkin selventää, millä perusteilla ulkomaalainen urheilija on oikeutettu oleskelemaan ja urheilemaan ansiotyötarkoituksessa Suomessa. Ulkomaalaislaki on keskeisin ulkomaalaisen urheilijan oikeusasemaa sääntelevä laki. Kun ulkomaalaisen urheilijan tarkoituksena on tulla Suomeen ammattimaiseksi urheilijaksi, on hänen lähtökohtaisesti haettava urheilijan oleskelulupaa. Tutkielmani keskeisin sisältö koostuu urheilijan oleskeluluvan myöntämisedellytysten tarkastelusta. Lisäksi tarkastelen syvällisemmin urheilijan oleskeluluvan työnteko-oikeutta. Urheilijan oleskeluluvan työnteko-oikeutta koskevaan sääntelyyn liittyy tällä hetkellä tulkinnanvaraisuutta, minkä vuoksi sen tarkempi analysointi on tarpeen. Ulkomaalaisen on mahdollista tulla ammattimaiseksi urheilijaksi Suomeen myös ilman oleskelulupaa. Urheilijan oikeus oleskella Suomessa perustuu näissä tilanteissa viisumivapauteen tai viisumiin. Tavoitteenani on tarkastella kattavasti myös ilman oleskelulupaa tapahtuvaa ammattimaista urheilua koskevaa sääntelyä. Sääntelyllä on tärkeä rooli urheilun parissa, koska sen nojalla ulkomaalainen urheilija voi tulla Suomeen oleskelulupamenettelyä nopeammin esimerkiksi korvaamaan loukkaantumisen takia sivuun joutuneen pelaajan. Tutkielmani lopuksi nostan vielä esiin tulevan ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen. Ulkomaalaislain kokonaisuudistus on tarpeessa, sillä ulkomaalaislakia on kritisoitu jo pidemmän aikaa vaikeaselkoiseksi ja epäjohdonmukaiseksi. Tarkastelen kokonaisuudistusta erityisesti siitä näkökulmasta, millaisia vaikutuksia kokonaisuudistuksella tulee mahdollisesti olemaan urheilijan oleskelulupaan ja sitä koskevaan sääntelyyn.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO