Browsing by Subject "väärinkäytön käsite"

Tutkielmassa tulkitaan ja systematisoidaan SEUT 102 artiklan mukaisen väärinkäytön yleisiä edellytyksiä suhteessa artiklan tavoitteisiin erityisesti viimeaikaisen oikeuskäytännön, kuten Servizio Elettrico Nazionale ym. (C-377/20), Google Shopping (T-612/17), Intel v. komissio (T-286/09 RENV), Qualcomm v. komissio (T-235/18) ja Google Android (T-604/18), valossa. Lisäksi tutkielmassa pyritään selvittämään, kuinka SEUT 102 artiklan mukaista väärinkäyttöä tulisi tulkita erityisesti verkkomainontateknologian yhteydessä, verkkomainontateknologian erityispiirteet ja SEUT 102 artiklan tavoitteet huomioiden. Väärinkäytön käsitteen tulkinnan reunaehtoja selvennetään niin markkinoilta syrjäyttävien vaikutusten aiheuttamiskyvyn ja vaikutuksilta edellytettävän todennäköisyyden kuin ansiokilpailun piirin ja yhtä tehokkaan kilpailijan periaatteen osalta. Verkkomainontateknologia (engl. advertising technology, ad tech) on alustapalveluiden kautta kerätyn datan kaupallistamisen ytimessä. Kyseisellä teknologialla muun ohella automatisoidaan verkkomainontaa. Verkkomainontateknologialla on kasvava sosiaalinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys EU:n digitaalisilla sisämarkkinoilla, ja sen erityispiirteet haastavat SEUT 102 artiklaa sopeutumaan. Muun ohella intressikonfliktit ohjaavat tarkastelemaan markkinavoiman vipuamisen ja omien palvelujen suosimisen oikeudellista arviointia. Erityisenä huomiona tutkielmassa todetaan omien palvelujen arvioinnin soveltuvan verkkomainontateknologian yhteydessä kuluttajan hyvinvoinnin viimesijaista tavoitetta toteuttaen, kun väärinkäytön tulkinnassa huomioidaan erityisesti (i) toiminnan vaikutusten perustuminen vipuvaikutukseen; (ii) integroituneen toimijan omien palvelujen suhteellinen suosiminen kilpailijoiden palveluihin nähden; (iii) verkostovaikutuksia edistävän resurssin suuntaaminen kilpailijoilta määräävässä asemassa olevalle yhtiölle itselleen; (iv) kuluttajien todellisen käyttäytymisen taipumus vahvistaa verkostovaikutuksia ja/tai toiminnan syrjivyyttä sekä (v) palvelun, jonka yhteydessä suosiminen tapahtui, tosiasiallinen korvaamattomuus kilpailijoiden näkökulmasta. Kuluttajien hyvinvoinnin tavoitteen toteutuminen voi edellyttää lisääntyvää kilpailuoikeuden ja käyttäytymistaloustieteen vuoropuhelua, mitä EU:n tuomioistuinten viimeaikainen tulkintakäytäntö tukee aiempaa vahvemmin. Lisäksi problematisoidaan väärinkäytön käsitteen tulkintaa suhteessa tulevaan digimarkkina-asetukseen, jonka aineelliset velvoitteet jakavat SEUT 102 artiklan mukaisen väärinkäytön tulkinta-alaa, kilpailuoikeuden koherenssin näkökulmasta.