Browsing by Subject "väärinkäyttö"

Tutkielma käsittelee yhtiöiden sijoittautumisvapautta Euroopan unionissa ja sen rajoittamista väärinkäyttö- ja petostarkoituksen perusteella. Yhtiöiden sijoittautumisvapaus ja sen käytännön toimiminen ovat sisämarkkinoiden ytimessä. Kuitenkin yhtiöiden sijoittautumisvapauden käyttäminen Euroopan unionissa on kohdannut esteitä ja se on ollut epätäydellistä. Erityisesti rajatylittävien yhtiömuodon muutosten osalta oikeustila on ollut epäselvä, sillä ne olivat pitkään sekundaarilainsäädännön ulkopuolella. Oikeustila muuttui Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2019/2121 direktiivin (EU) 2017/1132 muuttamisesta rajatylittävien yhtiömuodon muutosten, sulautumisten ja jakautumisten osalta, jolloin rajatylittäviä yhtiömuodonmuutoksia sekä jakautumisia koskeva prosessi tuli unionin lainsäädännön piiriin. Direktiivillä tavoitellaan sijoittautumisvapauden rajoitusten poistamista samalla varmistaen sidosryhmien oikeuksien riittävä suojaaminen. Tutkielmassa on kolme tutkimuskysymystä. Ensimmäinen kysymys tarkastelee sijoittautumisvapauden tulkintaa Euroopan unionissa, erityisesti rajatylittävien yhtiömuodon muutosten osalta. Tulkinnassa keskeistä on Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisut, sillä unionin tuomioistuin on antanut viime vuosina useita sijoittautumisvapautta edistäviä ratkaisuja. Unionin tuomioistuin on tulkinnut yhtiöiden sijoittautumisvapautta ennakkoratkaisuissaan ja yhtiöiden sijoittautumisvapauden rajat voidaan määritellä oikeuskäytännön avulla. Toinen tutkimuskysymys koskee sijoittautumisvapauden rajoittamisen tulkintaa väärinkäyttö- ja petostarkoituksen perusteella. Sijoittautumisvapaus ei koske oikeuden käyttämistä väärinkäyttö- tai petostarkoituksiin. Väärinkäyttö- ja petostarkoituksen tulkinta on haastava rajanveto perusvapauden ja sen rajoittamisen välillä. Sijoittautumisvapautta voidaan rajoittaa yleistä etua koskevien pakottavien syiden perusteella. Tulkitsemalla oikeuslähteitä voidaan pyrkiä määrittelemään väärinkäyttö- ja petostarkoituksen käsitteet ja tulkinta sijoittautumisvapauden kontekstissa. Kolmas tutkimuskysymys tarkastelee väärinkäyttö- ja petostarkoituksen tulkintaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1132 ja sen muutosdirektiivin (EU) 2019/2121 direktiivin (EU) 2017/1132 muuttamisesta rajatylittävien yhtiömuodon muutosten, sulautumisten ja jakautumisten valossa. Rajatylittäviä järjestelyitä koskevassa prosessissa keskeisessä asemassa on väärinkäyttö- ja petostarkoituksen tulkinta sijoittautumisvapauden rajoitusperusteena. Rajatylittävää järjestelyä edeltävää todistusta ei myönnetä, mikäli määritetään, että rajatylittävä yhtiömuodon muutos, sulautuminen tai jakautuminen toteutetaan väärinkäyttö- tai petostarkoituksessa, jonka seurauksena tai tarkoituksena on unionin oikeuden tai kansallisen lainsäädännön välttäminen tai kiertäminen. Muuttunut rajatylittäviä järjestelyjä koskeva oikeustila parantaa yhtiöiden mahdollisuuksia hyödyntää sijoittautumisvapautta sisämarkkinoilla. Muuttuneen oikeustilan vaikutuksia sisämarkkinoilla voidaan pyrkiä arvioimaan, erityisesti sen vaikutuksia jäsenvaltioiden väliseen kilpailuun yhtiöiden sijoittautumisesta.