Browsing by Subject "väheksyminen"

Tutkielmassa selvitetään mitä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (SopMenL) mukaisella kilpailijan halventamisella ja väheksymisellä tarkoitetaan vertailevan markkinoinnin kontekstissa. Tarkemmin ottaen tutkielmassa pyritään selvittämään miten kilpailijan arvostelua, halventamista ja väheksymistä on oikeudellisesti arvioitu sekä miten kilpailijan arvostelua, halventamista ja väheksymistä tulisi arvioida. Kilpailijan ja mm. tämän tuotteiden halventaminen ja väheksyminen on ollut Suomessa kiellettyä jo pitkään. Vertailevaa markkinointia koskevat säännöksen harmonisoitiin direktiivitasolla hieman ennen vuosituhannen vaihdetta ja kieltosäännös implementoitiin kuluttajansuojalain kautta SopMenL 2a §:n 1 momentin 5-kohtaan. Tutkielmassa identifioidaan markkinoinnin eri osapuolten intressit ja pyritään selvittämään oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa esitettyjen, kilpailijan halventamista ja väheksymistä koskevien tulkintojen ja johtopäätösten asianmukaisuus näiden intressien toteutumisen valossa. Erityishuomiota on kiinnitetty perusoikeuksiin. Tutkielmaan on kerätty ja siinä on referoitu runsas määrä liiketapalautakunnan, markkinaoikeuden ja -tuomioistuinten sekä korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöä säännönmukaisuuksien löytämiseksi ja tulkintakäytäntöjen tunnistamisek-si. Vertailun sekä halventamisen ja väheksymisen edellytysten täyttymistä arvioidaan keskivertokuluttajan saaman vaikutelman perusteella. Tutkielmassa pyritään selvittämään suomalaisen kuluttajan valveutuneisuus sekä kriittisyys ja näiden havaintojen valossa selvitetään halventamisen ja väheksymisen täyttymisen asianmukaiset edellytykset. Tutkielmassa selvitetään onko SopMenL:n systematiikassa erotettavissa eriasteista ja eri säännöksiin perustuvaa kilpailijan halventamista ja väheksymistä sekä tarkastellaan vertailun täyttymistä osana SopMenL:n mukaista halventamista ja väheksymistä. Oikeudellisen lähdeaineiston ja uusien havaintojen perusteella tutkielmassa eritellään halventamisen ja väheksymisen perinteisten tunnusmerkkien lisäksi uusia arviointikriteereitä. Perinteisinä tunnusmerkkeinä voidaan pitää mm. kilpailijan saattamista epäilyttävään valoon sopijakumppanina, kilpailijoiden tuotteiden esittämistä yleisesti heikkolaatuisina, tarpeetonta arvostelua, suhteettoman aggressiivista sävyä, pääasiallista vahingoittamistarkoitusta, irrelevanttia vertailutapaa sekä epäasiallisia arviointiperusteita. Ero harhaanjohtavuuteen tai totuudenvastaisuuteen voi monesti olla hyvin häilyvä. Halventamisen ja väheksymisen yksittäistapauksellisessa arvioinnissa uusina arviointikriteereinä voitaisiin tutkielman perusteella pitää mm. vertailun suoruuden astetta, alan tavanomaista kielenkäyttöä, mainoksessa esitettyjen mielipiteiden perusteluja, mielipiteiden taustalla olevia ja vastaanottajan kannalta aidosti merkityksellisiä taustatietoja tai havaintoja, mainoksen selkeää huumoria, vahingon vaaraa sekä loukkaavuuden vähäisyyttä (de minimis). Mainoksen arvostelevien ilmaisujen ulkoasua voitaisiin arvioida myös kauppiaallisen kehumisen konstruktion avulla. Perusoikeuksilla näyttäisi olevan yksittäistapauksellisessa arvioinnissa kuitenkin melko vähäinen merkitys.