Browsing by Subject "vaarallinen rikoksentekijä"

Tutkielmassa syvennytään Suomen vaarallisia rikoksentekijöitä koskevaan rikosoikeudelliseen seuraamusjärjestelmään. Tutkielman tarkoituksena on selvittää nykyjärjestelmän toimivuutta ja järjestelmän tulevaisuuden suuntaa. Tutkielma painottuu nimenomaisesti vaarallisille rikoksentekijöille kohdennettuihin erityisseuraamuksiin. Suomessa on ollut käytössä muutamia erilaisia vaarallisille rikoksentekijöille kohdennettuja erityisseuraamuksia. Aiemmin käytössä olleet erityisseuraamukset eivät kuitenkaan ole osoittautuneet riittävän toimiviksi, ja seuraamuksissa on ollut muutoksia edellyttäneitä puutteita. Tällä hetkellä Suomessa on käytössä vuonna 2018 käyttöön otettu yhdistelmärangaistus, joka koostuu vankeudesta ja vuoden mittaisesta valvonta-ajasta. Yhdistelmärangaistuksella pyritään vaarallisiksi arvioitujen rikoksentekijöiden valvottuun vapauttamiseen ja siten myös vakavan uusintarikollisuuden ehkäisyyn. Tutkielman avulla pyritään selvittämään, onko yhdistelmärangaistus riittävän toimiva keino vakavan uusintarikollisuuden ehkäisemiseksi. Tutkielman kirjoittamishetkellä yhdistelmärangaistukseen on tuomittu muutamia rikoksentekijöitä, mutta yksikään rangaistukseen tuomituista rikoksentekijöistä ei ole toistaiseksi suorittanut yhdistelmärangaistusta loppuun. Yhdistelmärangaistuksen tosiasiallisesta toimivuudesta tai yhdistelmärangaistukseen tuomittujen rikoksentekijöiden tosiasiallisesta uusintarikollisuudesta ei siten ole toistaiseksi saatavilla tietoa. Tosiasiallisten uusimistietojen puuttumisen vuoksi tutkielmassa keskitytään aiheen teoreettiseen tarkasteluun. Yhdistelmärangaistuksen teoreettisen toimivuuden ja mahdollisten ongelmakohtien selvittämisen jälkeen tutkielmassa tarkastellaan, minkälaista mallia Suomessa voitaisiin mahdollisesti harkita, jotta järjestelmä ehkäisisi vakavaa uusintarikollisuutta nykyistä tehokkaammin. Vaihtoehtoisten toimintatapojen selvittämiseksi tutkielmassa käydään läpi muissa Pohjoismaissa tehtyjä lainsäädäntöratkaisuja sekä tarkastellaan, voisiko Norjassa käytössä oleva malli soveltua Suomen rikosoikeudelliseen seuraamusjärjestelmään.