Browsing by Subject "vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2023)Vaikka sovittelua on hyödynnetty Suomessa erilaisten konfliktien ratkaisemisessa jo 1960-luvulta lähtien, hallinto-oikeudellisissa yhteyksissä vaihtoehtoisia konfliktinratkaisumenetelmiä ei sovelleta. Hallintoprosessia koskeva lainsäädäntö ei tunne sovittelua, mutta sitä ei myöskään nimenomaisesti kielletä. Tässä tutkielmassa tutkitaan sovittelun käyttöönottoa hallintolainkäytön kontekstissa. Tutkimuskysymyksinä on ollut selvittää 1) Onko hallintolainkäytössä tarvetta sovittelulle? ja 2) Mihin hallintolainkäyttöön kuuluviin asiaryhmiin sovittelumenettely voisi sopia? Tutkielman alkuosassa taustoitetaan hallintolainkäyttöä ja syitä sille, miksi hallintoasioita ei sovitella. Vaikka hallintoprosessin erityispiirteet vaikuttavat edelleen hallintoasioiden muutoksenhakuun, piirteissä tapahtuvat muutokset antavat hyvät lähtökohdat pohtia sovittelun mahdollisuutta myös hallintoasioiden kohdalla. Tutkielman toisessa osiossa onkin pohdittu, tulisiko hallintoasioita koskevaa sovittelua kehittää siitä näkökulmasta, mitä hyötyjä sovittelu voisi tuoda hallintoprosessijärjestelmään. Hyötyjä on tarkasteltu sekä hallintoprosessijärjestelmän kokonaisuudessa että yksittäisen käsiteltävän asian näkökulmasta. Hallintoasioiden sovittelulla voitaisiin saavuttaa samanlaisia hyötyjä kuin yleisissä tuomioistuimissa tapahtuvalla sovittelulla, minkä lisäksi hallintoasioiden sovitellulla on saavutettavissa myös muita erityisesti hallintoprosessiin liittyviä hyötyjä, jotka kytkeytyvät hallinnon rakenteiden muutoksiin ja uudenlaisiin ongelmiin, yksilön oikeusturvan painopisteeseen hallintotuomioistuimessa, kiireellisesti käsiteltävien asioiden määrän kasvuun ja pitkiin käsittelyaikoihin sekä hallintoasioiden luonteeseen laajasta mahdollisuudesta esittää lisäselvitystä ja mahdollisuudesta tehdä uusi hakemus samasta asiasta. Hallintoasioiden sovittelujärjestelmän kehittämisen hyödyllisyyteen liittyy kysymys sovittelun käyttöalasta. Tutkielman loppuosassa on hahmoteltu hallintosovittelun mahdollista käyttöalaa suurimmissa asiaryhmissä, joihin sovittelu voisi sopia. Asiaryhminä on eritelty yhteensä kuusi eri asiaryhmää: hallintoriita-asiat, ympäristöasiat sekä maankäyttö- ja rakentamisasiat, lastensuojeluasiat, veroasiat, virkasuhdeasiat sekä ulkomaalaisasiat.
-
(2021)Tässä tutkielmassa on tarkoitus ensinnäkin selvittää, mitä erityispiirteitä hometaloriitoihin ja niiden tuomioistuinsovitteluun liittyy. Toisekseen on haluttu selvittää, mitä vaikutuksia erityispiirteillä on hometaloriitojen tuomioistuinsovitteluun. Kolmanneksi on arvioitu, miten Suomen sovittelumalli ilmenee hometaloriitojen tuomioistuinsovittelussa. Tutkielma on toteutettu empiirisenä oikeustutkimuksena haastattelemalla hometaloriidoista kokemusta omaavia tuomioistuinsovittelijoita. Hometaloriita voidaan määritellä kiinteistö- tai asuntokauppaan liittyväksi riidaksi, jossa a) on kyse käytetyn asunnon tai asuinkiinteistön kaupasta, b) yksityishenkilöosapuolet ovat käyttäneet asuntoa tai asuinkiinteistöä omana kotinaan eli kyse on kodin kaupasta ja c) kodissa ilmenee kaupan jälkeen home- tai kosteusvaurio eli kyseessä on laatuvirhe. Hometaloriidat soveltuvat tuomioistuinsovittelulain (394/2011) nojalla soviteltaviksi tuomioistuimissa. Suomen sovittelumalli ilmenee tuomioistuinsovittelulain 7 §:stä, jonka mukaan tuomioistuinsovittelu on ensisijaisesti fasilitatiivista ja intresseihin perustuvaa. Lain mukaan sovittelijan tulee auttaa osapuolia heidän ongelmanratkaisuprosessissaan. Intressiperusteisuus viittaa konfliktin määrittelyyn ja ratkaisuun, jonka tulee tapahtua osapuolten todellisiin tarpeisiin ja intresseihin perustuen. Lain mukaan sovittelija voi antaa soviteltavassa asiassa ratkaisuehdotuksensa perustuen siihen, minkä hän osapuolten esiin tuomien seikkojen perusteella harkitsee tarkoituksenmukaiseksi. Tuomioistuinsovittelu voi siis ratkaisuehdotusten myötä olla toissijaisesti evaluatiivista. Tämän tutkielman aineiston valossa hometaloriitoihin liittyvinä erityispiirteinä nousi esille muun muassa riitojen merkityksellisyys ja laajuus, suuret ja helposti esiin nousevat intressit, suuret oikeudenkäyntikulut ja haastavat näyttökysymykset. Erityispiirteiden vuoksi hometaloriitojen tuomioistuinsovittelut koettiin hyvin intressilähtöisinä, ja muun muassa näiden intressien vuoksi erilliskeskusteluja pidettiin jopa välttämättöminä. Ilmenneiden erityispiirteiden vuoksi hometaloriidat koettiin melko haastaviksi riidoiksi. Toisaalta niiden sovittelu nähtiin samasta syystä jopa helppona, sillä osapuolia on helpompi motivoida sopimaan riita, kun siihen liittyy niin paljon riskejä ja epävarmuustekijöitä. Hometaloriitojen tuomioistuinsovittelu näyttäytyi tämän aineiston valossa sovitteluteoreettisesti ensisijaisesti fasilitatiivisena. Evaluointia ilmeni lähinnä oikeudenkäynnin haittojen korostamisena, erilliskeskusteluissa sekä ratkaisuehdotuksen antamisen mahdollisuutena. Sovittelijat näyttivät kuitenkin omaksuneen evaluointiinkin pitkälti intresseihin perustuvan lähestymistavan.
Now showing items 1-2 of 2