Browsing by Subject "voimankäyttö"

Tutkielmassa tarkastellaan perusopetuslain (628/1998) mukaisessa perusopetuksessa lapsiin kohdistuvia perusoikeuksien rajoitustoimenpiteitä ja arvioidaan niitä koskevan sääntelyn kehittämistarpeita. Käsitteellisesti perusopetuslaissa ei säädetä rajoitustoimenpiteistä, mutta lakiin sisältyy lapsen perusoikeuksien rajoittamisen mahdollistavia säännöksiä, kuten perustuslain 7 §:ssä turvattua henkilökohtaista koskemattomuutta rajoittava voimakeinojen käyttöoikeus ja perustuslain 16 §:n 1 momentissa turvattua oikeutta perusopetukseen rajoittavat opetuksen epääminen ja erottaminen määräajaksi. Kehittämistarpeita arvioidaan perusopetuslain voimassa olevaa sääntelyä ja perusopetusta koskevia laillisuusvalvontaratkaisuja analysoimalla ja sääntelyn kehittämiseen haetaan ratkaisuja käyttämällä aineistona perusopetuslain, varhaiskasvatuslain, lastensuojelulain ja kehitysvammalain lainvalmisteluaineistoja sekä suppeaa oikeusvertailevaa aineistoa. Tutkielmassa yhdistellään lainopillisen, empiirisen ja sääntelyteoreettisen tutkimuksen menetelmiä ja tukeudutaan myös säännöstyyppien kehittymistä tarkastelevaan oikeuskielen analyysiin. Tutkielman tulosten perusteella lasten perus- ja ihmisoikeudet eivät toteudu perusopetuksessa riittävästi etenkään vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten kohdalla eikä perusopetuslain voimankäyttöä koskevia tai lapsen oikeutta perusopetukseen turvaavia säännöksiä aina noudateta. Oppilaisiin kohdistuva voimankäyttö vaikuttaa olevan vammaisiin ja erityistä tukea tarvitseviin lapsiin kohdistuvaa pidempiaikaista perusoikeuksien rajoittamista ja samoin oikeuden opetusopetukseen rajoittaminen vaikuttaa kohdistuvan juuri näihin lapsiin. Perusopetuslain sääntely ei ole riittävän selkeää ja täsmällistä ohjaamaan perusopetuksen päätöksentekoa ja käytännön toimintaa toteutumaan lainmukaisesti ja yhdenvertaisesti eikä sääntely oppilaisiin kohdistettavan voimankäytön toimivallasta ja menettelytavoista ole riittävän ohjaavaa ja vaikuttavaa. Perusopetuslain kehittämisen lähtökohtana tulee olla lapsen oikeuksien sopimuksessa, vammaissopimuksessa ja perustuslaissa turvatut oikeudet. Perusopetuslain toimivalta-, toimintavelvollisuus- ja menettelytapasäännöksiä, oppilaan ja huoltajan kuulemista, osallisuutta ja oikeusturvaa sekä opetustoimen valvontaa koskevia säännöksiä tulisi täsmentää erityisesti turvaamaan lasten yhdenvertaista oikeutta perusopetukseen ja oppimisen ja koulunkäynnin tukeen. Etenkin opetuksen epäämisen sääntelyä tulee kehittää, ja uutta sääntelyä perusopetuslakiin tarvitaan lapsen loukkaavan kohtelun kieltämisen ja koulupäivän lyhentämisen osalta. Perusopetuslaki ei tunne koulupäivän lyhentämisen käsitettä, mutta aineiston perusteella sitä käytetään korvaamaan riittäviä oppimisen ja koulunkäynnin tukitoimia, mikä saattaa johtaa oikeuden perusopetukseen pitkäaikaiseenkin epäämiseen. Rajoitustoimenpiteiden tai niitä koskevan toimivallan laajentamisen tarvetta voidaan arvioida vasta sitten, kun oikeutta opetukseen ja tukeen turvaavat säännökset ja niiden toimeenpano on saatu riittävälle tasolle. Tutkielman yhteenvedossa esitetään tutkielman empiirisen aineiston osoittamiin perusopetuslain kehittämistarpeisiin useita kehittämisehdotuksia, jotka perustuvat käytettyyn lainvalmisteluaineistoon ja oikeusvertailuaineistoon.