Browsing by Subject "voitontuottamistarkoitus"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2021)Tutkielmassa tarkastellaan suunnatulle osakeannille ja yhtiön varojen käytölle asetettujen kynnysten välistä eroa ja pyritään havainnollistamaan, miten ne poikkeavat toisistaan. Osakeyhtiölain mukaan suunnatulle osakeannille tarvitaan yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, koska siinä poiketaan osakeyhtiölain lähtökohtana olevasta osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta. Näin ollen suunnatun osakeannin toteuttamiselle on luonnollisesti korkeampi kynnys kuin tavalliselle osakeyhtiön varojen käytölle, jolle täytyy olla näytettävissä hyväksyttävä liiketaloudellinen peruste. Näin ollen tutkielmassa on tarkoituksena havainnollistaa, mihin painavan taloudellisen syyn kynnys asettuu suhteessa hyväksyttävään liiketaloudelliseen perusteeseen, ja mitä johdon on päätöksenteossaan huomioitava näitä toimia tehdessään. Tutkielman tutkimusmetodina on lainoppi, eli oikeusdogmatiikka. Tutkielmassa tulkitaan ja systematisoidaan voimassa olevan oikeuden sisältöä, minkä lisäksi tutkielmassa tarkastellaan aihetta osittain myös oikeustaloustieteellisestä näkökulmasta. Tutkielmassa esitellään myös satunnaisia näkökulmia muista oikeuskulttuureista tutkielman aihepiirin, kontekstin ja oikeudenalan kehityssuuntien havainnollistamiseksi, sillä vertailevat näkökulmat osakeyhtiölainsäädäntöön muista oikeuskulttuureista auttavat selittämään osakeyhtiöoikeudellisten käsitteiden sisältöä ja niiden kehitystä. Tutkielman keskeisinä lopputuloksina on, että painavan taloudellisen syyn ja hyväksyttävän liiketaloudellisen perusteen arvioinnissa korostuvat tismalleen samat elementit, eli yhtiön etu, joka näyttäytyy pitkälti toiminnan tarkoituksen tavoittelun muodossa. Tämän ohella arvioinnissa punnitaan johdon fidusiaaristen velvollisuuksien ja yhdenvertaisuusperiaatteen noudattamista, joiden lisäksi toimista saatu vastike vaikuttavat arviointiin. Tutkielmassa tarkasteltiin etenkin KKO 2018:19 ennakkotapausta painavan taloudellisen syyn elementtien havainnollistajana, ja tutkielmassa havaittiin, että tapauksen perustelut poikkeavat lainvalmisteluaineistosta asetetuista tavoitteista ja näkökulmista kohdistuen suunnatun annin edellytykseen, ja tätä korkeimman oikeuden risteävää kantaa lainsäätäjän tarkoitukseen nähden voidaan pitää poikkeuksellisena. Tutkielman johtopäätöksenä on, että yhtiön kannalta painavan taloudellisen syyn kynnys on todellisuudessa alhaisempi, kuin mitä lainsäätäjä sille on todennäköisesti tarkoittanut asettaa. Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännön valossa on selvää, että painavan taloudellisen syyn täyttymistä arvioidaan nimenomaan yhtiön edun mukaisen toiminnan tarkoituksen tavoittelun, eli voitontuottamistarkoituksen kautta, ja näin ollen yksittäisen osakkeenomistajan kokema haitta on oikeutettavissa, mikäli toimen voidaan katsoa olevan yhtiön edun mukainen. Siten tutkielman johtopäätös onkin, että painavan taloudellisen syyn vaatimus on huomattavan lähellä hyväksyttävää liiketaloudellista perustetta, ja että yhdenvertaisuusperiaate korostuu painavan taloudellisen syyn arvioinnissa vähemmän kuin mitä oikeuskirjallisuudessa on arvioitu ja mitä lainsäätäjä on tavoitellut.
-
(2023)Tutkielman aihe on rajattu käsittelemään osakeyhtiön tarkoitusta ja yhtiöiden yhteiskuntavastuuta. Tutkielmassa keskitytään analysoimaan osakeyhtiölain 1:5:n mukaisen olettamasäännöksen sisältöä ja tämän sisällön yhteensopivuutta verrattuna vahvan ja heikon yhteiskuntavastuun käsitteisiin. Osakeyhtiölain 1:5:n mukaisen olettamasäännöksen mukaan yhtiön tarkoituksena on voiton tuottaminen osakkeenomistajille. Heikossa yhteiskuntavastuussa eri pääomien, kuten inhimillisen, luonnonvarojen ja taloudellisen pääoman, katsotaan olevan toisilleen substituutteja ja vaihdettavissa keskenään. Tässä näkökulmassa yritykset pyrkivät huomioimaan ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset päätöksenteossaan ainoastaan silloin, kun näillä toimenpiteillä on positiivinen vaikutus yrityksen taloudelliseen suorituskykyyn. Vahvassa yhteiskuntavastuussa tämä ei ole mahdollista. Aihepiiriä käsitellään ensisijaisesti voimassa olevan lain näkökulmasta, mutta tutkielma sisältää myös laajoja elementtejä oikeustaloustieteestä tutkimuksesta, joiden käyttö on perusteltua erityisesti Suomalaisen yhtiöoikeuden oikeustaloustieteellistymisen seurauksena. Osakeyhtiöiden yhteiskuntavastuu on otettu erityisesti huomioon voitontuottamistarkoituksen aineellisessa sisällössä valistuneen arvonmaksimoinnin kautta, mikä edellyttää osakeyhtiön kaikkien sidosryhmien huomioonottamista. Suomalaisessa yhtiöoikeudessa laajasti tunnustettu ja käsitelty valistunut arvonmaksimointi pyrkii kasvattamaan yhtiön kaikkien arvopapereiden arvoa yhtiön tulevia kassavirtoja maksimoimalla pitkällä aikavälillä. Yhtiöoikeuden yleiset periaatteet, vanha osakeyhtiölaki sekä pohjoismainen osakeyhtiöoikeus sekä osakeyhtiölain osakkeenomistajakeskeisyys korostavat edelleen voitontuottamistarkoituksen merkitystä. Yhtiöoikeudellista kenttää ei voida pitää ainoastaan osakkeenomistajakeskeisenä, mutta nykyinen osakeyhtiöoikeus ja osakeyhtiölaki tukeutuu voimakkaasti omistajakeskeiseen malliin. Yhteiskuntavastuun toteuttamiseen liittyy kiinteästi yhtiöiden toiminnasta aiheutuvien negatiivisten ulkoisvaikutusten minimointi. Negatiiviset ulkoisvaikutukset, kuten ympäristölliset ja sosiaaliset haitat, eivät saa suoraa huomiota osakeyhtiön tarkoitusta määrittävässä olettamasäännöksen sanamuodossa. Osa negatiivisista ulkoisvaikutuksista tulee huomioiduksi voitontuottamistarkoituksen aineellisessa sisällössä markkinoiden toiminnan ja sopimusten kautta, mikä on myös nykyisen osakeyhtiöoikeudellisen järjestelmän teoriapohjaisen tarkastelun lopputulos. Nykyinen osakeyhtiölainsäädäntö jättää negatiiviset ulkoisvaikutukset kuitenkin pitkälti erityislainsäädännön, sopimusten ja markkinoiden toiminnan varaan, mitä kautta ne voidaan siirtää yhtiöiden toiminnan kustannuksiksi. Osakeyhtiölain mukainen olettamasäännös voiton tuottamisen tarkoituksesta mahdollistaa heikon yhteiskuntavastuun toteuttamisen pääasiassa valistuneeseen arvonmaksimointiin sekä esimerkiksi markkinoiden toimintaan nojautuen. Kokonaisuutena voidaan myös todeta, että osakeyhtiöillä ja sen johdolla on suhteellisen laajat mahdollisuudet yhteiskuntavastuun toteuttamiseen voitontuottamistarkoituksen puitteissa. Vahvan yhteiskuntavastuun toteuttaminen jää kuitenkin tapauskohtaisen harkinnanvaraisuuden varaan ja yhtiön johdon toteutettavaksi, mikäli se on ylipäätään mahdollista nykyjärjestelmässä. Valistunut arvonmaksimointi ei siten edellytä tai mahdollista vahvan yhteiskuntavastuun toteuttamista kaikissa tilanteissa.
-
(2020)Tutkielman tarkoitus on selvittää yritysvastuun toteutumista osakeyhtiön toiminnassa. Osakeyhtiölain (624/2006, OYL) 1:5 mukaan yhtiön toiminnan tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajille jollei yhtiö järjestyksessä määrätä toisin. OYL 1:8 mukaan yhtiön johdon tehtävä on huolellisesti toimien edistää yhtiön etua. OYL määrittää yhtiön toiminnan tarkoituksen ja johdon velvollisuudet, muttei ota kantaa yritystoiminnasta yhteiskunnalle koituviin vaikutuksiin. Yritysvastuu tulee osakeyhtiöoikeudessa tarkastelluksi ensisijaisesti yhtiön toiminnan tarkoituksen ja johdon fidusiaaristen velvoitteiden sekä siihen liittyvän liiketoimintapäätösperiaatteen kautta. Tällöin modernissa yhtiöiden hyvässä hallinnoinnissa yhteiskunnallisen vastuun katsotaan tulevan huomioiduksi eritysesti johdon päätöksenteossa. Tavoitteena on selvittää mitä yritysten yritysvastuulla tarkoitetaan ja mitä se tarkoittaa osakeyhtiöiden toiminnan kannalta. Jotta yritysvastuun kaltaista monitahoista ilmiötä voi kunnolla tarkastella OYL:n kontekstissa, tulee tehtävä aloittaa kartoittamalla, mitä vastuullisuudessa puhuttaessa todella tarkoitetaan. Tämän pohjalta tavoitteena on ottaa selvää, missä määrin OYL nykymuodossaan edellyttää yritysvastuun piiriin katsottujen seikkojen huomiointia yrityksen toiminnassa ja millaisia rajoitteita se asettaa näiden seikkojen huomioimiselle. Keskeiseksi kysymykseksi muodostuu, miten toiminnan tarkoitus ja yhtiön etu oikeustieteessä ja käytännössä ymmärretään, miten niiden edistäminen suhteutuu yrityksen yhteiskuntavastuuseen sekä miten corporate governance määrittelee niiden väliset suhteet. Tutkielmassa arvioidaan osakeyhtiöoikeudellisia oppeja kuten valistuneen arvonmaksimoinnin doktriinia, jolla osakkeenomistajien ja yhtiön muiden sidosryhmien intressejä voidaan sovitella yhteen. Lähtökohtana on toiminnan jatkuvuuden periaate sekä osakeyhtiön toiminta going concern. Koska jatkuvuuden mahdollistamiseksi yhtiö tarvitsee eri etutahojen resursseja, eri sidosryhmien tarpeiden huomiointi yrityksen toiminnassa on viimekädessä myös yhtiön itsensä intressissä. Tarkastelen ajatuksen toimivuutta lainopin ja empiirisen oikeustutkimuksen keinoin. Yhtiön toiminnan tarkoituksena velvoite tuottaa voittoa on suhteellisen selkeä ja siten se on toimiva mittari, jolla arvioida johdon toimia. Osakkeenomistajat ovat sijoittaneet yhtiöön oman tuotantopanoksensa mutta heidän asemansa yhtiön maksunsaantijärjestyksessä on viimesijainen. Tällä osakkeenomistajien kantamalla esiduaaliriskillä voidaan perustella, miksi osakkeenomistajilla on yhtiössä ylin määräysvalta sekä sitä, miksi yhtiön toiminnan tarkoitus on tuottaa voittoa nimenomaan osakkeenomistajille. Etenkin suurilla, ylikansallisilla pörssiyrityksillä on merkittävä vaikutus yhteiskuntaan. Puhuttaessa yritysten moraalisista velvollisuuksista paikallisesti, alueellisesti tai globaalisti, katsotaan, että yrityksillä olisi eettinen velvollisuus edistää yhteiskunnallisesti hyviä asioita riippumatta yrityksen maineelle tai riskille aiheutuvista vaikutuksista. On syytä kysyä, tulisiko osakeyhtiön ottaa liiketoiminnassaan huomion myös taloudellisesti perustelemattomissa olevia, mutta eettisesti tarkasteltuna tärkeitä seikkoja? Tutkielman johtopäätöksissä esitän, että lakiteitse olisi tarpeellista vahvistaa yritysten yhteiskunnallisen vastuun toteutumista. Punnitsen erilaisten säädösvaihtoehtojen toimivuutta Ranskan lainsäädännössä adoptoitujen ratkaisujen avulla.
Now showing items 1-3 of 3