Browsing by Subject "yhteensovittaminen"

Tutkielmassa analysoidaan kontekstuaalisen lainopin metodilla Lissabonin sopimuksen (LS) vaikutuksia Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) sananvapautta koskevaan oikeuskäytäntöön viestintäoikeuden näkökulmasta. Tutkimushypoteesina on EU:n perusoikeuskirjan (POK) ja siinä suojatun sananvapauden oikeudellisen aseman vahvistuminen, sillä LS:n voimaantulon myötä 1.12.2009 POK:lla on primäärioikeudellinen asema EU-oikeudessa. Tutkimuskysymykset perustuvat Mikko Hoikan alkuvuonna 2009 ilmestyneen väitöskirjan “Sananvapaus Euroopan unionin oikeudessa” johtopäätöksiin. Tutkielmassa tutkitaan, punnitaanko sananvapautta LS:n jälkeen edelleen osana EU:n perusvapausrajoituksia. Toiseksi tutkitaan, onko sananvapautta suojattu EUT:n sananvapaustapauksissa yhtenevästi vai ristiriitaisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) oikeuskäytännön kanssa. Tutkimustulokset kootaan taulukkoon kunkin EUT:n sananvapaustapauksen osalta. LS:lla muutettu SEU 6 artikla selkeyttää ja vahvistaa harmonista perusoikeussuojaa EU-oikeudessa, joka koostuu POK 11 artiklassa suojatusta sanan- ja tiedonvälityksen vapaudesta, jota tulkitaan POK:n horisontaaliartikloiden ja POK:n 11 artiklan selityksen mukaisesti. Sen lisäksi EIS 10 artiklassa taattu ja yhteisestä valtiosääntöperinteestä johtuva sananvapaus ovat yleisinä periaatteina osa unionin oikeutta, mikä rikastuttaa ja luo joustavuutta EU-oikeuden sananvapaussuojaan. SEU 6 artikla sääntelee EUT:n sananvapaustulkintoja, jotka liittyvät pääsääntöisesti POK 11(2) artiklan median moniarvoisuuden turvaamiseen. POK 11(2) artikla tiedonvälityksen vapaudesta perustuu EUT:n sisämarkkinaperusteiseen oikeuskäytäntöön, jossa painotetaan kaupallisten toimijoiden sananvapauden suhdetta EU:n sisämarkkinoiden perusvapauksiin eli tavaroiden, palveluiden, henkilöiden ja pääomien vapaaseen liikkuvuuteen. EUT:n sananvapausrajoitusten suhteellisuusperiaatteen arviointi ja tulkinta ovat pääosin yhteneviä EIT:n EIS 10(2) artiklaa koskevan oikeuskäytännön kanssa. Sananvapausrajoituksen välttämättömyyttä arvioidaan EUT:ssa EIT:sta poiketen sisämarkkinaperusteisesti EU:n yleisen edun ja tavoitteiden sekä POK:ssa suojattujen muiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi, mikä mahdollistaa myös ristiriitaisen sananvapaustulkinnan EUT:n ja EIT:n välillä. EU-oikeuden LS:n jälkeinen välineneutraali kaupallinen sananvapauskäsitys monipuolistaa EUT:n sananvapaustulkintaa ja hälventää sananvapauden aikaisempaa vastakkainasettelua sisämarkkinoiden perusvapauksien kanssa. Uusimmissa EUT:n sananvapaustapauksissa sananvapautta tulkitaan poikkeuksellisesti perusoikeuskollisiossa varallisuusarvoisten oikeuksien kuten elinkeinovapauden tai immateriaalioikeuksien kanssa eikä ainoastaan suhteessa sisämarkkinoiden perusvapauksiin. EUT:n sananvapaustulkinnassa ei voida enää ohittaa perusoikeuspunnintaa sisämarkkinoiden perusvapauksien eduksi. EUT:n uusimman sananvapaustapauksen perusoikeuspunnintaa koskevalla tulkintaohjeella pyritään perusoikeuksien väliseen tasapainoon ja yhteensovittamiseen, mikä vahvistaa perusoikeuksien asemaa ja lisää perusoikeustulkintojen ennakoitavuutta EUT:n LS:n jälkeisissä sananvapaustulkinnoissa. Siitä huolimatta, että LS vahvisti sananvapauden oikeudellista asemaa ja monipuolisti sananvapauskäsitystä, sananvapautta ja sen rajoittamista tulkitaan EUT:ssa edelleen pääsääntöisesti suhteessa EU:n perusvapauksiin niin kuin aikana ennen LS:ta.