Faculty of Theology
Recent Submissions
-
(2024)Käytännöllisen teologian Pro gradu -tutkielmani käsittelee ensimmäistä lasta toivovien lapsettomuuden surua. Tahattomasta lapsettomuudesta on kyse jos ihminen ei omista toiveistaan huolimatta saa toivomaansa lasta. Arvioiden mukaan hedelmällisessä iässä olevista joka viides on kokenut tahattoman lapsettomuuden. Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää miten tahatonta lapsettomuutta kohtaavat kokevat lapsettomuuden ja miten he sanoittavat lapsettomuudesta syntyvää surua. Lisäksi pyrin selvittämään, miten lapsettomuus ja siitä syntynyt kokonaisvaltainen suru on vaikuttanut lapsettoman elämään ja voimavaroihin? Olen rajannut tutkimukseni koskemaan ensimmäistä lasta toivovien lapsettomuuden kokemukseen. Tutkimuskysymykseni on: Miten ensimmäistä lasta toivovat, tahatonta lapsettomuutta kokeneet, sanoittavat suruaan? Kohderyhmille lähetettiin sähköinen kysely, jossa oli sekä lyhyitä taustakysymyksiä, että mahdollisuus vastata laajemmin avoimiin kohtiin. Toiveena oli saada kirjeen tapaisia kertomuksia omasta lapsettomuuden kokemuksesta. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä lapsettomien suljettujen Facebook-vertaistukiryhmien kautta. Sähköinen kysely julkaistiin myös Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n julkisella Facebook-sivulla. Tutkimusaineisto koostuu 73 kyselyyn vastanneen kirjoituksista. Kyseessä on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusaineiston analysoimiseen on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että lapsettomuuden suru seuraa läpi elämän. Suru oli aaltoilevaa. Ajoittain tunteet myrskysivät voimakkaasti, välillä aallot vaimenivat ja surun kanssa oli helpompi elää. Tunteet kuitenkin vaihtelivat vuoristoradan lailla ja näitä äkillisiä tunteenpurkauksia oli vaikea käsitellä ja hallita. Surun ennakoimattomuus söi voimavaroja ja saattoi aiheuttaa eristäytymistä sosiaalisista tilanteista. Itku tai muu surureaktio saattoi tulla esiin yllättävissä tilanteissa ja teki arjesta selviytymisestä ajoittain haastavaa. Lapsettomuuden suru näyttäytyy usein äänioikeudettomana suruna, jota surraan piilossa. Puoliso voi olla ainut henkilö, jolle surua näytetään tai kenelle surusta puhutaan. Lapsettomuutta kohdanneet tuntuvat usein ajattelevan, ettei lapsettomuuden surua tunnusteta tai tunnisteta. Ilman omakohtaista kokemusta tahatonta lapsettomuutta on vaikea ymmärtää ja tuen saaminen on vaikeaa. Tyhjän sylin suru on tutkimukseni perusteella koko elämään vaikuttava kriisi, ja huolimatta lopputuloksesta, tahaton lapsettomuus jää osaksi omaa elämäntarinaa.
-
(2024)Tutkielma selvittää suomalaisessa helluntaiyhteisössä toimivien naispastoreiden kokemuksia heidän hengellisestä toimijuudestaan. Naisten mahdollisuus hengelliseen toimijuuteen, eli yhteisön keskuudessa tapahtuvaan hengelliseen toimintaan, on vaihdellut historian saatossa. Vuosituhannen taitteen jälkeen naisille on avautunut mahdollisuus toimia hengellisissä tehtävissä aiempaa laajemmin. Naisten hengellistä toimijuutta selvitän kysymällä, kuinka suomalaisissa helluntaiseurakunnissa toimivat naispastorit ovat kokeneet oman hengellisen toimijuutensa? Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii feministiteologia, erityisesti vapautuksen teologian näkökulmasta käsin. Tutkielmani osoittaa, että helluntailiike on yhteiskunnallisten muutosten myötä kyennyt muuttamaan raamatuntulkintaansa naismyönteisemmäksi, muuttamatta kuitenkaan varsinaisesti oppikäsityksiään. Tutkielma on kvalitatiivinen, eli laadullinen, ja se on toteutettu haastattelemalla seitsemää helluntaiseurakunnissa työskentelevää tai aiemmin työskennellyttä naispastoria. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina haastatteluina videoyhteyden avulla ja haastattelut on analysoitu hyödyntämällä sisällönanalyysiä. Tutkielma osoittaa, että haastateltavat ovat kokeneet oman hengellisen toimijuutensa positiivisena. Jokainen haastateltava oli työuransa aikana kokenut myös negatiivista palautetta omasta hengellisestä toimijuudestaan sukupuolestaan johtuen, mutta negatiiviset palautteet olivat marginaalisia. Tutkielmani mukaan feministiteologiasta kumpuavat positiiviset raamatulliset naistulkinnat ovat osaltaan saaneet aikaan helluntailiikkeessä positiivista suhtautumista naisten hengelliseen toimijuuteen.
-
(2024)Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella Rachel Turnerin Parenting for Faith - menetelmän lapsen jumalasuhteen tukemiseen tarkoitettuja toimintamalleja. Parenting Faith on Iso-Britanniassa anglikaanisessa kirkon piirissä työskentelevän Rachel Turnerin kehittämä kodin uskontokasvatusmenetelmä, jonka keskeisenä tavoitteena on lapsen jumalasuhteen tukeminen. Menetelmä on suunnattu kristityille vanhemmille yli kirkkokuntarajojen. Tutkimuksessa analysoitiin Parenting Children for a Life of Faith: Helping children meet and know God -teoksen sisältämiä kasvatusohjeita aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimuksen taustassa tarkastellaan lapsen jumalasuhdetta, spiritualiteettia, kristillistä kasvatusta, kotikasvatusta, vanhemman roolia uskontokasvattajana sekä uskontokasvatuksen käytännön sovelluksia. Lisäksi esittelen tutkimusaiheen kannalta relevantteja tutkimuksia. Tutkimuksen analyyseissä Parenting for Faith -menetelmästä nousi esille neljä lapsen jumalasuhteen tukemista koskevaa kasvatuksellista pääteemaa: 1) uskon eläminen todeksi kodin arjessa 2) myönteisen keskustelu- ja tunneilmapiirin luominen 3) lapsen yksilöllinen tukeminen ja 4) opettaminen. Menetelmän toimintamalleissa korostui lapsilähtöinen kasvatustyyli, jossa vanhemmalla on keskeinen rooli lapsen jumalasuhteen mallintajana. Erityisesti perheen jaetulla rukouselämällä on keskeinen rooli uskonnollisten sisältöjen ja käytäntöjen välittämisessä. Lisäksi metodi kannustaa vanhempaa avoimen keskustelukulttuurin edistämiseen sekä luovien työtapojen käyttämiseen osana kodin uskontokasvatusta. Jatkotutkimuksen kannalta olisi hyödyllistä selvittää, miten Parenting for Faith -menetelmä on otettu vastaan suomalaisissa perheissä, miten sitä sovelletaan käytännössä ja millaisia vaikutuksia sillä on lasten uskonnollisuuteen ja hyvinvointiin pidemmällä aikavälillä.
-
(2024)Tutkielmassani tarkastelen ihmisten ja eläinten välistä suhdetta sekä eläinten roolia Uuden testamentin evankeliumeissa. Tutkielmassani keskityn erityisesti kohtiin, joissa eläimet ovat keskeisessä asemassa. Lähestyn aihetta kolmen kategorian kautta: eläimet temppelikultissa, maataloudessa ja arkielämässä sekä vertauksissa. Tarkastelen niitä eko- eläinteologian näkökulmasta käsin. Tutkimusmetodeinani käytän redaktio-, teksti-, kirjallisuus- ja historialliskritiikkiä soveltaen. Ihmisten ja eläinten suhde on ollut monimuotoinen ja se on muotoutunut erilaisten tarpeiden mukaan. Eläimiä on uhrattu temppelikultissa, niitä on käytetty työjuhtina ihmisten apuna pelloilla ja raskaiden kuormien kantamisessa. Eläimiä on myös hyödynnetty lihan, maidon, villan ja nahan vuoksi. Vertauksissa eläimillä on erilaisia merkityksiä, kuten kyyhkynen ja lammas symboloivat viattomuutta, karitsa puolestaan on kärsivä palvelija ja uhri. Käärme ja susi edustavat pahuutta ja syntiä. Vuohellekin jää erottelussa huonompi osa. Raamatun aikakaudella eläinten uhraaminen oli hyväksyttävä rituaali osana uskonnollista käytäntöä. Uhraamiseen liittyi sääntöjä ja lievennyksiä, jotka huomioivat yhteiskunnassa vallitsevan köyhyyden ja eriarvoisuuden. Vähävaraisilla oli mahdollisuus uhrata metsäkyyhkyjä ja kyyhkysiä arvokkaamman uhrilahjan lampaan sijaan. Evankeliumeissa korostuu ihmisten ja eläinten välinen suhde symbolisesti ja historiallisesti. Teksteissä aasilla ja lampaalla oli merkittävä rooli. Aasi toimi Jeesuksen ratsuna toteuttaen ennustuksen rauhanruhtinaasta, mikä vahvisti Jeesuksen roolia messiaana. Lammas puolestaan liittyi uskonnolliseen perinteeseen, jonka lihasta valmistettiin pääsiäisateria. Lampaan pelastaminen kaivosta sapattina kertoo huolenpidosta, auttamisesta ja hyvän tekemisestä kaikkia luotuja kohtaan. Vertauksissa eläimet edustavat symbolista arvoa. Hyvä paimen -vertaus korostaa huolenpitoa ja suojelua kaikkia lauman lampaita kohtaan, jopa yhdestä eksyneestä lampaasta huolehditaan. Kameli ja neulansilmä symboloi mahdotonta tehtävää. Sillä kamelin on helpompi mennä neulansilmästä kuin rikkaan luopua omaisuudesta ja päästä taivaaseen. Käärme symboloi pahuuden lisäksi vaarallista eläintä, mutta myös viisautta. Vaskinen käärme kuvaa pelastusta erämaassa sekä symboloi ristille nostettua Jeesusta, mikä myös yhdistää Vanhan testamentin ja Uuden testamentin kertomukset. Eläimet ovat olleet evankeliumeissa sivuosassa, mutta ihmisten elämässä niillä on ollut merkittävä rooli uhrina, hyödykkeinä ja symboleina. Tutkielman johtopäätöksessä totean, että aihe tuo eko- ja eläinteologiselle keskustelulle lisää lähtöpohjaa. Ihmisen tulee kantaa vastuunsa luomakunnasta ja pyrkiä suojelemaan sen jokaista olentoa, sillä eläimet, ihmiset ja luonto ovat yhtä arvokkaita.
-
(2024)Tutkimuksen tarkoitus on valottaa akateemista johtamista arvoperustaisesta näkökulmasta, erityisesti Helsingin yliopiston esihenkilövalmennuksessa. Tutkimus pyrkii selvittämään, millaiseen arvopohjaan esihenkilöt kokevat johtamistyönsä nojaavan ja miten valmennus palvelee arvojen johtamisessa. Esihenkilöiden arvojen tutkiminen on merkityksellistä myös yhteisöjen kannalta, koska arvot ohjaavat niiden toimintaa, ja arvojen tunnistaminen on keskeistä laadukkaalle johtamiselle. Yliopisto on erityisen kiinnostava kohde arvojen tutkimukselle sen yhteiskunnallisen roolin vuoksi. Tutkielmassa haastateltavat pohtivat arvojaan Schwartzin yleismaailmallisten arvojen pohjalta. Haastateltavilta nousivat arvoista rehellisyys, luovuus ja yhteisöllisyys ja ne koettiin merkityksellisiksi osana esihenkilöiden työtä. Arvot eivät synny tyhjiössä vaan ne omaksutaan ympäröivästä kulttuurista, mikä korostaa yhteiskunnan ja yhteisön roolia arvopohjan muokkaajana. Esihenkilönä yliopistossa -valmennus näyttää palvelevan tutkielmassa tärkeänä arvojen ja toiminnan yhteyden vahvistamisessa. Valmennus mahdollisti esihenkilöiden mallioppimista ja oman toiminnan reflektointia. Pienryhmätoiminta valmennuksessa koettiin erityisen hyödylliseksi yhteisöllisyyden ja vertaistuen kannalta. Tämän koettiin vahvistavan osallistujien arvojen ja toiminnan yhteyttä. Valmennuksen sisällöistä esihenkilöt poimivat itselleen johtamistyössä tärkeät ja merkitykselliset mallit, joiden mukaan toimia. Tutkielman perusteella vahvistui näkemys siitä, että arvot vaikuttavat yksilön toimintaan ja päätöksentekoon. Tutkielman perusteella arvot ovat osa johtamistyötä, ja ne vaikuttavat siihen, miten esihenkilöt toimivat ja millaisia painotuksia he asettavat työssään. Arvojohtajuus näkyy sekä yksilön että organisaation tasolla, ohjaten päätöksentekoa, toimintakulttuuria ja yhteisön arvojen välittämistä eteenpäin. Yliopistolla on erityinen rooli yhteiskunnassa totuuden ja sivistyksen ylläpitäjänä, ja sen välittämät arvot heijastavat sen tehtävää ja merkitystä yhteiskunnassa. On tärkeää, että organisaatiot vahvistavat toivottuja arvojaan ja tarjoavat tilaa arvokeskustelulle ja reflektiolle.