Browsing by Issue Date
Now showing items 1-20 of 1550
-
(2024)Tässä tutkielmassa tutkin seurakunnan työntekijöiden pyhyyden kokemuksia muuttuvassa ja monikäyttöisessä kirkkotilassa, Liedon kirkossa. Tutkimukseni tarkastelee pyhyyden kokemuksia, niiden sisältöjä ja merkityksiä sekä suhdetta monikäyttöiseen kirkkotilaan ja sen pyhyyden rakentumiseen. Tältä tutkimukselliselta perustalta muodostuu tutkimukseni tutkimuskysymys: Millaisista tekijöistä koostuvat seurakunnan työntekijöiden pyhyyden kokemukset monikäyttöisessä Liedon kirkossa? Tutkimukseni pyrkii avaamaan niitä moninaisia ja monimerkityksellisiä näköaloja sisältöineen, joita linkittyy pyhyyden kokemuksiin ja monikäyttöiseen kirkkotilaan sekä niiden välille. Samalla tutkimus lisää ymmärrystä pyhästä ja sen kokemusmaailmoista, kirkon ja monikäyttöisen kirkkotilan kehityskuluista sekä laaja-alaisemmin eletystä uskosta. Kohdistuminen Liedon seurakunnan työntekijöihin pyhyyden kokemusten ja monikäyttöisen kirkkotilan yhteyksissä muodostaa keskeisen tulokulman tutkimukseen ja sen aiheeseen. Tutkimuksen toteutus käsittää kahdeksan yksilöhaastattelua teemahaastattelun mukaisesti. Haastateltavat edustavat monialaisesti Liedon seurakunnan työntekijöitä. Tutkimuksen ja laadullisen otteen tueksi olen toteuttanut osallistuvan havainnoinnin paikan päällä Liedon kirkossa, aukiolon puitteissa ja tilaisuuksien yhteyksissä. Tutkimuksen tulosten mukaisesti pyhyyden kokemuksia on käsitettävä moninaisesti ja laajalle jäsentyvinä, jotka monikäyttöisessä kirkkotilassa koostuvat keskeisistä tekijöistä, arkisesta pyhästä, seurakunnan yhteisöstä, estetiikasta ja monikäyttöisyydestä. Yhdessä ne tulosten jatkumon perusteella kulminoituvat myös edistämään monikäyttöistä kirkkotilaa ja sen pyhyyttä. Muutos ja tulevaisuus nähdään keskeisten tekijöiden valossa. Tutkimus selkeyttää aihepiiriin ja kohteeseen liittyviä käsitesisältöjä, pyhää, pyhyyden kokemuksia ja monikäyttöisyyttä, sekä teoreettisesti että käytännönläheisesti. Lisäksi tutkimus ja sen tulokset valottavat verrattain uuden kontekstin merkitsevää elettyä ja käytännön todellisuutta.
-
(2024): Tämän tutkielman tavoitteena oli tutkia siivekkään Jahven hahmoja Exoduksen 19:4, Deuteronimiumin 32:11, Ruutin 2:12 ja Malakian 3:20 teksteissä ikonografian valossa. Ensiksi tutkin, minkälainen kuva siivekkäästä Jahvesta nousee tekstistä ja mitä siivillä tahdotaan tässä yhteydessä viestiä. Toiseksi tutkin, miten Jahve siivekkäänä olentona näkyy ikonografisessa aineistossa ja minkälainen yhteys näillä kuvilla on tutkimiini teksteihin. Käytin muinaisen Palestiinan alueen kuvalähteitä vertailuaineistona. Käyttämäni kuvamateriaali ajoittuu rautakaudelta persialaisajalle, elin noin vuosien 1000–332 eaa. välille. Kuvalähteiden osalta keskityin miniatyyriesineisiin, kuten sinetteihin, amuletteihin, skarabeihin ja norsunluuesineisiin, joissa esiintyy siivekkäitä olentoja. Perinteisen tekstintutkimuksen lisäksi käytin ikonografista eksegeesiä kuvan ja tekstin välisen yhteyden tutkimiseen. Ikonografinen eksegeesi tutkii, kuinka Raamatun kirjoittajiin vaikuttivat heidän aikansa visuaaliset motiivit ja kuinka he niitä käyttivät hyväkseen. Ikonografisessa eksegeesissä tutkitaan, mitkä kuvat ja tekstit liittyvät toisiinsa ja missä määrin ne jakavat samoja teemoja tai motiiveja, miten kuvat ja tekstit liittyvät toisiinsa, sekä miten kuvat ja tekstit tulivat kontaktiin toistensa kanssa. LeMon on laatinut ikonografisessa kuvamateriaalissa esiintyvistä erilaisista siivekkäistä olennoista siipitypologian, jota olen seurannut tässä tutkielmassa. Hänen siipitypologiansa jakautuu kahteen osaan, lintuihin ja jumalallisiin olentoihin. Tutkimieni neljän tekstin taustalla ei ole yhtä ja pysyvää kuvaa siivekkäästä Jahvesta. Siksi on syytä puhua Jahven siivekkäistä hahmoista. Exoduksen ja Deuteronomiumin tekstien siivekäs Jahve yhdistettiin kotkaan. Jahve on kuin emolintu, joka suojelee poikasiaan ja pitää niistä huolta. Siivillä voi liikkua nopeasti ”kuin kotkan siivin” ja niillä voi suojella. LeMonin mukaan muinaisen Palestiinan alueen ikonografiasta ei löydy kuvaa emolinnusta ja poikasista. Näiden tekstien taustalla voi olla havainnot luonnosta ja emolinnusta, joka suojelee poikasiaan. Ruutin kirjan tekstissä nousee kuva siivekkäästä Jahvesta, jonka siipien alta löytyy suoja. Tämä Jahve tarjoaa suojan sille, joka on uskollinen ja oikeamielinen, kuten Ruut on osoittanut olevansa. Siivekäs auringonkehrä ja Horus-haukka olivat hyvin yleisiä muinaisen Palestiinan taiteessa. Niiden suojelevilla siivillä on yhteys Ruutin kirjan tekstiin. Malakian kirjan tekstissä on vahurskauden aurinko, jonka siipien alla tapahtuu paraneminen. Jahve liittyy aurinkoon. Aurinko voi polttaa ja tuohta tai antaa elämän. Vanhurskauden aurinkoon liittyy ajatus ylimmästä tuomarista, joka tuhoaa väärintekijät ja antaa uskollisilleen pelastuksen. Tämä siivekäs Jahven hahmo yhdistyy selvästi siivekkääseen auringonkehrään, joka kuvaa oikeutta ja järjestystä.
-
(2024)Tutkimuksessa tutkittiin laadullisella analyysilla, millaista osaamista ja koulutusta Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntien päihdesensitiivisten sururyhmien ohjaajat ovat kerryttäneet ohjaustyössä pärjätäkseen. Toisena mielenkiinnon kohteena tutkimuksessa oli, miten päihdesururyhmien toimintaa voitaisiin mahdollisesti kehittää. Tutkimuksessa haastateltiin yhdeksää päihdesensitiivisen sururyhmän ohjaajaa kuudesta eri seurakunnasta. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Haastateltavista seitsemän oli diakoniatyöntekijöitä ja kaksi pappeja. Haastateltavat toimivat tai olivat aiemmin toimineet seurakuntansa päihdesensitiivisen sururyhmän ohjaajana. Haastateltavien vastuualueisiin seurakunnassaan kuuluivat päihde-, mielenterveys-, suru- ja kriisityö erilaisilla painotuksilla. Haastateltavien kokemus päihdesururyhmien ohjaamisesta vaihteli yhdestä useaan ryhmään. Haastateltavilta saatu haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisesti sisällönanalyysillä. Tutkimuksen tuloksissa korostui päihdesururyhmien ohjaajien kirkollisen työn ohessa tai sitä ennen kerätty työkokemus ja omasta mielenkiinnosta päihdesurua kohtaan kumpuava halu etsiä lisätietoa aiheesta. Päihdesensitiivisten sururyhmien ohjaajat olivat työskennelleet laaja-alaisesti yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien parissa, mikä auttoi tunnistamaan ja sanoittamaan päihdekuoleman kokeneiden läheisten kokemuksia ja surua. Ohjaajien tietämys päihdemaailmasta ja siihen liittyvistä ikävistäkin lieveilmiöistä tuki ohjaustyötä. Toisena tärkeänä tuloksena tutkimuksessa nousi esiin päihdesururyhmän ohjaaminen parityöskentelynä, jossa kokeneempi ohjaaja antoi kokemuksensa ja esimerkkinsä kautta toiselle työntekijälle tietoa päihdesurusta ja ryhmän ohjaamisesta. Ryhmässä syntyneen tunnekuorman jakaminen työparin kanssa oli ohjaajille tärkeää ja ylläpiti työhyvinvointia sekä jaksamista. Kehittämiskohteeksi tutkimuksessa nousi ohjaajien verkostoitumisen puute, viestinnän toimimattomuus ja yhteisen ohjauskansion puuttuminen.
-
(2024)Tämän maisterintutkielman tarkoituksena on tutkia, miten vanhoillislestadiolaisuudesta irtaantuneet nuoret naiset ovat kokeneet uskon vaikuttaneen heidän mielenterveyteensä. Tutkimus on toteutettu haastattelemalla viittä vanhoillislestadiolaisesta yhteisöstä irtaantunutta nuorta naista, iältään 20–29-vuotiaita. Haastattelurunko käsittelee viittä eri teemaa: taustaa, irtaantumista vanhoillislestadiolaisesta yhteisöstä, uskonnon harjoittamista ja uskonnollisen taustan vaikutusta, mielenterveyttä ja hyvinvointia sekä sukupuolisuutta ja seksuaalisuutta. Tutkimuksessa on noudatettu laadullisen sisällönanalyysin menetelmää. Tuloksista ilmeni teini-iän olleen aikaa, jolloin uskonnollisen kasvatuksen vaikutus huomattiin ja irtaantuminen yhteisöstä alkoi. Uskon vaikutus omaan mielenterveyteen ja hyvinvointiin koettiin pääosin negatiivisena. Suurimpina kuormittavina tekijöinä esiintyivät naisten asema yhteisössä ja tulevaisuus suurperheen äitinä, arvojen eroavaisuudet, ahdistuneisuus ja häpeä sekä kokemus oman identiteetin kadottamisesta ja ulkopuolisuuden tunteesta. Ahdistuneisuus aiheutui usein sukupuoliroolien odotuksista tai uskonnollisista peloista. Tutkimus osoitti, että usko vaikutti negatiivisesti yksilöiden mielenterveyteen ja johti uskonnollisesta yhteisöstä irtaantumiseen. Irtaantumisprosessi koettiin hyvin raskaana ja vaikeana aikana. Irtaantuminen yhteisöstä johti uuden minäkuvan muodostumiseen ja itsenäistymiseen sekä vähemmän ahdistavaan elämään.
-
(2024)Tutkielmassani tarkastelen ja vertailen ekstaasin ja profetian suhdetta Hesekielin ja Jeremian kirjoissa, erityisesti kohdissa Hes. 37:1–14 ja Jer. 30:1–22. Molemmat kohdat ilmentävät ekstaasia omalla tyylillään, mikä antaa kiinnostavan lähtökohdan vertailulle. Muuntunutta tajunnantilaa pidetään Vanhan testamentin teksteissä oletuksena profetoimiselle, minkä vuoksi sen näkymisen arviointi ja vertailu on mielenkiintoista. Tutkielmassa pyrin tarkastelemaan ekstaasin näkymistä ja merkitystä profetiassa monesta eri näkökulmasta, kuitenkin pitäytyen vertailevan tutkimuksen raameissa. Vaikka Hesekielin (Hes. 37:1–14) ja Jeremian (Jer. 30:1–22) kirjoitusten lähestymistavat ja kirjalliset keinot eroavat toisistaan, molemmat korostavat profetioissaan voimakkaasti Jumalan uskollisuutta, ihmisen vastuuta ja toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Tekstit kuvaavat, miten Jumala voi muuttaa näennäisesti toivottomat tilanteet ja luvata Israelin kansalle kukoistavan tulevaisuuden. Hesekielin kirjassa korostetaan Jumalan suvereniteettia ja Israelin henkistä uudistusta kuolleiden henkiin herättämisen kautta, kun taas Jeremian kirja keskittyy katumukseen ja uuteen liittoon Jumalan ja hänen kansansa välillä. Ekstaasin merkitys profetiassa nousee esille erityisesti tarkastellussa Hesekielin kirjan kohdassa. Vaikka molemmat profeetat ilmentävät muuntunutta tajunnantilaa omalla tavallaan, Hesekielin näky korostaa ekstaasin merkitystä Jeremian julistavan profetian antaessa hillitymmän vaikutelman.
-
(2024)Tutkielmani keskittyy paavi Johannes Paavali II:n näkemyksiin kansainvälisistä konflikteista ja kriiseistä ajanjaksolla 1978-2003. Tutkielmassani pääasiallisina lähteinä toimivat Vircondeletin 2005, Heinisen 2004, Metaxasin 2013 ja Halmeen 2020 julkaistut teokset. Näiden lisäksi tärkeimpiä aineistoja oli itse paavin laatimat kirjeet, puheet ja viestit, jotka löytyvät Vatikaanin verkkosivuilta. Olen myös hyödyntänyt muuta paavista kertovaa kirjallisuutta, sekä eri kriisien ja konfliktien kannalta tärkeimpiä teoksia, julkaisuja ja erilaisia tutkimuksia. Paavi Johannes Paavali II tunnetaan laajasti yhtenä 1900-luvun vaikutusvaltaisimmista henkilöistä, ja hän osoitti paavina toimiessaan syvää omistautumista rauhan ja sovinnon edistämiselle kansainvälisissä konflikteissa ja kriiseissä. Hänen paaviutensa aikana, vuosina 1978-2005, hän kohtasi lukuisia maailmanlaajuisia haasteita ja osallistui aktiivisesti diplomaattisiin ponnisteluihin konfliktien ennaltaehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi, samalla noudattaen oikeudenmukaisuuden, solidaarisuuden ja ihmisarvon kunnioittamisen periaatteita. Paavi Johannes Paavali II:n ei vain tyytynyt pitämään puheita ja kirjoittamaan kirjeitä, vaan hän matkusti usein paikanpäälle tapaamaan ihmisiä ja piti puheitaan suoraan heille. Paavia kutsutaankin matkustavaksi paaviksi, koska hän matkusti huomattavasti enemmän kuin häntä edeltäneet paavit. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on analysoida paavi Johannes Paavali II:n lähestymistapoja kansainvälisiin konflikteihin ja kriiseihin, samalla korostaen hänen sitoutumistaan rauhaan, diplomaattisiin pyrkimyksiin ja moraaliseen johtajuuteen. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, miten paavi kohtasi eri kriisitilanteen ja millaisia periaatteita hän noudatti toiminnassaan. Tutkin myös vaikuttiko paavi Johannes Paavali II:n puolalaisuus ja kokemus toisesta maailmansodasta eri tavalla suhtautumiseen kuin edellisillä paaveilla. Yksi keskeinen tulos tässä tutkimuksessa on se, että paavi Johannes Paavali II:n lähestyi kaikkia kriisejä ja konflikteja diplomaattisesti, tavoitteenaan rauhan löytäminen. Hän ei suosinut yhtä ihmisryhmää toisen edelle, vaan pyrki ottamaan kaikki osapuolet huomioon. Hänen lähestymistapansa oli inklusiivinen, painottaen kaikkien osapuolten yhdenvertaista kunnioittamista ja oikeudenmukaisen ratkaisun löytämistä konflikteihin. Hän puolusti voimakkaasti ihmisoikeuksia, uskonnonvapautta ja jokaisen ihmisen ihmisarvoa. Paavi korosti rauhan tärkeyttä yleisellä tasolla ja puhui siitä usein. Paavi Johannes Paavali II:n uskoi, että sotien syynä ovat monimutkaiset ja yleismaailmalliset ongelmat, jotka kohdistuvat sekä ihmisiin, että elämään. Hänen mielestään rauhan perustana on elämän ja ihmisarvon kunnioittaminen, sota syntyy siellä, missä ihmisoikeuksia rikotaan. Rauha taas riippuu jokaisen ihmisen toiminnasta, sillä sota ei ole luonnonilmiö, vaan sen aloittavat ihmiset. Paavin mukaan aseet eivät ole vain eettisen kriisin seuraus, vaan myös rauhan rikkoutumisen syy. Hän uskoi, että rauha löytyy vain noudattamalla tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden periaatteita. Siksi erilaiset konfliktit tulisi ratkaista muilla tavoin kuin sotimalla.
-
(2024)Marttyyrikertomuksia luettiin pitkään aikansa historiallisesti autenttisina kertomuksina. Historialliskriittinen tutkimus, kirjallisuudentutkimus, ja arkeologiset todisteet ovat kuitenkin osoittaneet, että niitä tulisi tarkastella kirjallisina teoksina, joissa historiallinen aines sekoittui kirjalliseen. Sen sijaan, että etsitään kirjallisen aineksen takaa historiallista henkilöä, tulisi tutkia sitä, miten marttyyrikertomukset koottiin, mistä aineksista ja kenelle. Tämä tutkielma valottaa kristillisten marttyyriuden käsityksiin vaikuttaneita tekijöitä, ja sitä, miten eri tavoin marttyyrius rakentui roomalaisessa kulttuuripiirissä kristillisen kirkon ensimmäisinä vuosisatoina. Tarkastelen myös sitä, miten ja millä tavoin näiden konstruktioiden kautta pyrittiin rakentamaan kirkon identiteettiä. Tarkastelen narratiivisen analyysin avulla sitä, miten varhaiskristilliset marttyyrikertomukset ovat rakentuneet, ja millä tavoin niiden kautta pyrittiin rakentamaan varhaiskristillistä identiteettiä alkukirkon ensimmäisinä vuosisatoina. Tutkin aihetta useamman marttyyrikertomuksen kautta (mm. Polykarpoksen marttyyrio). Tarkastelun keskiössä ovat erityisesti tavat, joilla sosiaalista dentiteettiä muodostettiin sukupuolen, vallan ja vähemmistöjen luomiseksi. Koko tutkimuksen viitekehyksenä toimii sosiaalisen identiteetin teoria.Tutkimuksen sivujuonteena pohdin ja tarkastelen myös sitä, pitävätkö Stephane Cobbin teoksen Dying to be Men pääteesit paikkaansa. Hän väitti hegemonisen maskuliinisuuden olevan marttyyrikertomuksia yleisesti leimaava tekijä. Kulttuurisina kollaaseina varhaiskristilliset marttyyrikertomukset koottiin erilaisista kulttuurisista aineksista, jolloin niillä oli liitoskohtia roomalaiseen ja kreikkalaiseen ajatteluun, erityisesti maskuliinisuuden ideaaleihin. Tästä syystä ne myös olivat tarttuvia; olematta täysin uusia, ja täysin vanhoja, niissä oli kristillisinä ideoina tarpeeksi traditionaalisuutta ja innovatiivisuutta puhutellakseen kristittyjä lukijoita ja kuuntelijoita ideaaleina, jotka vaikuttivat syvästi varhaiskristillisen kirkon elämään ja teologiaan.
-
(2024)Tässä tutkielmassa tarkastellaan elämänkatsomustiedon opetuksen ja ilmastokasvatuksen yhtymäkohtia. Ilmastokasvatuksen määrittelen ilmastonmuutoksen myötä syntyneeksi tarpeeksi käsitellä ympäristöaiheita kouluissa. Tutkimuskysymyksenä on, miten yläkouluissa työskentelevät elämänkatsomustiedon opettajat kuvaavat ilmastokasvatuksen toteutumista työssään. Tutkimuskysymystä lähestyttiin laadullisen tutkimusotteen keinoin, ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelemalla seitsemää vuosiluokilla 7–9 työskentelevää elämänkatsomustiedon opettajaa. Kerätty haastatteluaineisto käsiteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen viitekehys muodostuu käsitteiden määrittelystä ja aiemmasta tutkimuksesta. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on tuotu esille katsomusaineiden ja ilmastokasvatuksen yhtymäkohtia, joissa oppilaiden katsomuksellinen kehitys nähdään merkittävänä osana kokonaisvaltaista ympäristöajattelun kehittymistä. Tässä tutkimuksessa huomio rajautui elämänkatsomustiedon erityispiirteiden esittelyyn, ilmastotunteita käsittelevään tutkimukseen ja opettajan rooliin arvokasvattajana. Tutkimustuloksissa elämänkatsomustiedon erityispiirteet – ajattelun taidot ja oppija itse opetuksen keskiössä – näyttäytyvät ilmastokasvatuksen mahdollistajina. Opettajat kokevat ilmastokasvatuksen osana elämänkatsomustiedon arvokasvatusta, mikä vaatii opettajalta tasapainoilua ja itsereflektointia neutraaliuden ja arvolatautuneisuuden välimaastossa. Opettajat kuvaavat ilmastokasvatuksen toteuttamista usein myös vaikeana, koska oppilaat eivät ole aiheesta kiinnostuneita ja ilmastoteemat koetaan arkipäiväistyneinä. Näistä vaikeuksista huolimatta opettajat olivat onnistuneet käsittelemään ilmastoaiheita muita lähestymistapoja etsimällä ja elämänkatsomustiedon sisällöllistä laaja-alaisuutta hyödyntämällä. Oppilaiden vähäinen kiinnostus ilmastokasvatusta kohtaan on uusi havainto, joka tarjoaa useita ajankohtaisia jatkotutkimusaiheita.
-
(2024)Tässä tutkielmassa tarkastellaan Paavalin kristologiaan ja eskatologiaan tekstijakson 1.Kor. 15:20–28 avulla. Tutkielmassa ei keskitytä yksinomaan vain 1.Kor. 15:20–28, vaan sen rinnalle otetaan muitakin Paavalin kirjeiden kohtia, joiden nähdään auttavan tarkasteltavan tekstijakson tulkinnassa. Tutkielmassa tarkastellaan tekstijakson sanoja ja niiden merkityksiä. Lisäksi tekstijaksossa keskitytään Paavalin käyttämiin Vanhan testamentin kohtiin. Näitä kohtia ovat erityisesti psalmi 8 ja 110, joihin Paavali eksplisiittisesti tekstijaksossa viittaa. Lisäksi keskitytään siihen, mitä Paavali tarkoittaa kirjoittaessaan, että kaiken lopussa Kristus/Poika luovuttaa kuninkuuden Isälle. Tutkielman johtopäätöksissä päädytään käsitykseen siitä, että Paavalille eskatologiset tapahtumat ovat jo alkaneen Kristuksen ylösnousemuksessa ja että Paavalilla on varsin korkea kristologinen käsitys. Kirjoittaessaan, että Kristus/Poika luovuttaa kuninkuuden Jumalalle, Paavali tarkoittaa tätä Kristuksen luodussa asemassa, eikä hänen ikuisessa Jumalan Pojan asemassaan. Näin ollen päädytään käsitykseen siitä, että Paavalin ajattelussa on nähtävissä kaksitasoinen ymmärrys Kristuksesta, jossa Paavali näkee Kristuksen saman aikaisesti luotuna ja ikuisena Jumalan Poikana. Tekstijakson konteksti on täysin maallinen ja Kristuksen kuninkuuden luovuttamisella Paavali viittaa hänen rooliinsa luotuna messiaana. Luotuna messiaana Kristus täyttää psalmien 8 ja 110 sanoman ja palauttaa epäjärjestykseen ajautuneen luomakunnan Jumalan tahdon mukaiseen järjestykseen, jossa Jumala on kaikki kaikessa. Kaiken tämän Paavali näkee toteutuvan Pojan välityksellä, jonka takia Isän eskatologinen identiteetti on riippuvainen Pojan tehtävästä.
-
(2024)Tutkielmassa tarkastellaan, miten historioitsija al-Ṭabarī (k. 923) tulkitsee Marian hahmoa (مریم بنت عمران) ja hänestä kerrottuja kertomuksia historiateoksessaan Taʾrīkh sekä miten Koraanin ja kristillisten lähteiden kertomukset Mariasta vaikuttavat al-Ṭabarīn tekstissä. Tutkielman avulla laajennetaan Mariasta tehtyjä tulkintoja islamilaisessa traditiossa ja osoitetaan, miten Mariasta kertovien tarinoiden mallit liikkuivat yli uskontorajojen. Tutkielmalla liitytään osaksi tutkimusperinteitä, jotka käsittelevät islamin raamatulliseen historiaan perustuvaa tulkintatraditiota, islamilaista historiankirjoitusta ja al-Ṭabarīn historiateoksen tutkimista. Tutkimusaineisto koostuu al-Ṭabarīn historiateoksesta, Koraanista, Jaakobin protoevankeliumista sekä Matteuksen, Luukkaan ja Johanneksen evankeliumeista. Tutkimusmetodina sovelletaan laadullista sisällönanalyysia ja vertailua. Sisällönanalyysi toteutetaan aineistolähtöisesti tunnistamalla ja nimeämällä aineistosta sisällöllisiä elementtejä tutkimuskysymysten mukaisesti, minkä jälkeen tutkittava aineisto järjestetään johtopäätösten tekoa varten. Vertailun perusteena toimii tieto, jonka mukaan Koraani ja kristilliset lähteet vaikuttivat al-Ṭabarīn historiakirjaan. Al-Ṭabarīn tulkinnat koostuvat viidestä eri lähteestä tulevasta kertomuksesta. Johtopäätösten mukaan al-Ṭabarī tulkitsee Marian hahmoa Koraanin sanoman ja ideaalin naiskuvan kautta. Maria on Koraanin sanoman mukaisesti Jumalan valitsema ja puhdistama. Ideaalilla naiskuvalla tarkoitetaan representaatioita eli todellisuutta korvaavaa naiseuden kuvastoa ja tavoiteltavia naisellisia ominaisuuksia, joita ovat puhtaus, neitsyys/siveys ja äitiys. Maria näyttäytyy ristiriitaisuuksien kuten puhtauden ja epäpuhtauden kautta, mikä rikkoo ideaalin naiskuvan määritelmää. Al-Ṭabarīn esittämät kertomukset täydentävät Koraanin viitteellistä tyyliä kristillisissä lähteissä esiintyvillä sisällöllisillä piirteillä eli Mariasta kertovat tarinat olivat vuorovaikutuksessa islamilaisten ja kristillisten yhteisöjen tarinallisten mallien kanssa. Aikaisempaan tutkimukseen verrattuna tutkimustulokset laajentavat al-Ṭabarīn kertomusten Maria-tulkintoja. Marian hahmon ja hänestä kerrottujen narratiivien tutkimus hyötyy tulevaisuudessa feministisestä kirjallisuudentutkimuksesta ja feministisistä teorioista.
-
(2024)Tutkimuksessa selvitettiin laadullisen sisällönanalyysin avulla rintasyöpään sairastuneiden naisten elämänhallintaa. Tavoitteena oli tarkastella naisten elämänhallintaa ja elämän merkityksellisyyden rakentamista. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui uskonnollisen elämänhallinnan ja merkityksen annon käsitteistä. Aineistoksi kerättiin 10 teemahaastattelua. Haastateltavat olivat 34–68-vuotiaita. Analyysissa rakentui kuusi pääluokkaa: ulkoinen tuki, itsensä toteuttaminen, psyykkinen työskentely, sairauden selittäminen, elämän rajallisuuden kohtaaminen ja toivon vahvistaminen. Kokoavaksi käsitteeksi muodostui rintasyöpään sairastuneiden naisten psykososiaalinen ja eksistentiaalinen elämänhallinta. Ulkoinen tuki muodostui läheisten, työyhteisön ja vertaistuen sosiaalisesta tuesta sekä ammattihenkilöstön tuesta. Itsensä toteuttaminen muodostui omaa toimijuutta ja pystyvyyttä edistävistä keinoista. Psyykkisellä työskentelyllä eli ajattelu- ja suhtautumistavoilla pyrittiin säilyttämään tilanteessa mahdollisimman hyvä psyykkinen tasapaino. Usein sairastumiselle pyrittiin löytämään jokin syy. Syyn etsiminen taustalla oli tarve ymmärtää ja selittää kokemusta. Keskeinen kokemus kuitenkin oli, ettei sairastuminen ole omassa hallinnassa. Rintasyöpä pakotti kohtaamaan ja pohtimaan myös omaa kuolevaisuutta. Kuolemaan valmistauduttiin myös erilaisilla käytännönjärjestelyillä. Kuoleman jälkeinen elämä jossain muodossa nähtiin mahdollisena. Elämän merkityksellisyyttä säilytettiin vahvistamalla toivoa. Sitä loi luottamus hoitoihin, kokemus, ettei ole ainoa sairastunut sekä normaaliin arkeen suuntautuminen. Toivoa lujitti myös itsetunnon tietoinen vahvistamisen sekä kokemus sisäisestä vahvuudesta. Tutkimus osoittaa, että psykososiaalinen ja eksistentiaalinen elämänhallinta muodostuu spiritualiteetin ja sekulaarin jatkumolla, kun taas uskonnon rooli ja merkitys on vähäinen. Myös merkityksen anto -prosessi tapahtuu tällä jatkumolla, jossa psykososiaalisen ja eksistentiaalisen elämänhallinnan tuloksena muodostuu kokemus elämän merkityksellisyydestä. Tutkimus avaa näköaloja terveydenhuollon toimijoille rintasyöpään sairastuneen kokemuksiin ja siihen, miten häntä voisi tukea vahvistamalla hänen omia elämänhallinnan keinojaan. Myös kirkon tekemää auttavan kohtaamisen työtä tulisi tehdä tunnetummaksi ja helpommin tavoitettavammaksi potilaiden ja hoitohenkilökunnan keskuudessa.
-
(2024)Islamin eräs keskeisimpiä teologisia oppeja on tawhid: On olemassa vain yksi Jumala, ja Hän on kaikkien olentojen lopullinen perusta. Tästä syystä Jumalan ykseyden kieltäminen tai jonkin muun asettaminen Jumalan rinnalle ovat syntejä, joita Jumala ei koskaan anna anteeksi. Tawhidin puolustaminen on ollut yleinen tehtävä muslimifilosofeille ja teologeille islamin syntymästä lähtien. Avicennasta lähtien yleistyi kuvailla Jumalaa Välttämättömänä olentona ja johtaa muut jumalalliset ominaisuudet Jumalan välttämättömästä olemassaolosta. Tämä tarkoittaa, että Avicennalla on selvä käsitteellinen ero Jumalan välttämättömän olemassaolon ja sen seuraamusten välillä. Ei siis pitäisi olla yllättävää, että distinktioiden olemassaolon kieltävä näkemys ei ole hyväksyttävä muslimifilosofille - kuten Avicennalle - koska se kyseenalaistaisi Jumalan ainutlaatuisuuden. Kirjassaan the Parmenidean Ascent, Michael Della Rocca tulkitsee Parmenidesta tavalla, joka hylkää kaikkien distinktioiden olemassaolon. Käyttämällä riittävän syyn periaatetta ja kieltämällä ei-olemassaolon todellisuuden, Della Rocca muotoilee argumentin absoluuttiselle monismille, joka on filosofinen näkemys, joka hylkää metafyysisen realismin hylkäämällä kaikki distinktiot. Tämä on merkittävä haaste kaikille, jotka hyväksyvät Jumalan erillisenä olentona kaikista muista olennoista ja erityisesti Avicennalle, joka hyväksyy riittävän syyn periaatteen ja hylkää ei-olemassaolon epätodellisena. Aion ratkaista Parmenideen haasteen Avicennan metafysiikalle - tai mille tahansa metafyysiselle järjestelmälle, joka hyväksyy riittävän syyn periaatteen ja hylkää ei-olemassaolon todellisuuden - kolmen tekijän avulla. Ensimmäinen on Della Roccan absoluuttisen monismin itsensä kumoava luonne. Toiseksi Avicennan implisiittinen ja tahaton sitoutuminen ei-olemassaoloon. Ja kolmanneksi se tosiasia, että Avicenna voi välttää loputtoman regression ongelman, perustamalla selitysten ketjut olemusten itseidentiteetin välttämättömyyteen. Johtopäätökseni on, että absoluuttista monismia ei voida perustellusti hyväksyä, ja Avicennalla on implisiittisiä ja eksplisiittisiä elementtejä metafyysisessä järjestelmässään, jotka voivat oikeuttaa täysin erilaisen johtopäätöksen - maailmassa on moninaisuutta - verrattuna absoluuttisen monismiin - maailmassa ei ole moninaisuutta.
-
(2024)Ilmastonmuutos on nykytutkimuksen mukaan etenevä globaali ilmiö, joka vaatii välittömiä toimenpiteitä niin valtioilta kuin kansalaisiltakin. Poliittisia toimenpiteitä on usein pidetty liian vähäisinä, ja ilmastonmuutoksen etenemisen hidastaminen on osoittautunut erittäin vaikeaksi toteuttaa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia ilmastonmuutoskeskustelun argumentaatiota eduskunnan täysistuntopuheenvuoroissa. Näkökulma on sosiaalieettinen, ja pyrkimyksenä on löytää puheenvuorojen taustalla olevia motiiveja, yhteisiä teemoja ja näkökulmia. Vaikka hallitusohjelmissa kautta eduskunnan historian on sitouduttu edistämään yhteistä oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja hyvinvointia, näkemykset siitä, mitä toimenpiteitä näiden yhteisten päämäärien saavuttamiseksi tulisi toteuttaa, vaihtelevat huomattavasti. Yksimielisyyttä edes siitä, mitä nämä yhteiset päämäärät aina kussakin ajassa ja kontekstissa ovat, ei ole helppo saavuttaa. Vuonna 2023 julkaistu Parlamenttisampo, eduskunta semanttisessa webissä -palvelu tarjoaa luettavaksi lähes miljoona vuosina 1907–2022 eduskunnassa pidettyä puheenvuoroa. Lisäksi palvelussa on julkaistu puhujia koskevaa taustadataa. Palvelu mahdollistaa nyt täysistuntopuheenvuorojen tutkimisen aikaisempaa laajemmassa mittakaavassa. Tutkittava aineisto valittiin aiheen esiintyvyyden perusteella. Suurin osa aineistosta kerättiin käyttämällä ilmastonmuutokseen liittyviä johdannaishakusanoja kuten ilmastonm*. Lisäksi mukaan lisättiin Parlamenttisammon muita relevantteja hakusanayhdistelmiä sekä biografisia tietoja. Eniten ilmastonmuutosta käsiteltiin täysistuntopöytäkirjoissa vuosina 2008 ja 2019, ja näiden vuosien täysistuntojen puheenvuorot muodostavat suurimman osan tutkimusaineistosta. Puheenvuoroja tutkittiin tulkinnallisen tekstianalyysin avulla. Päämääränä oli tehdä aineiston perusteella keskustelua kuvaavia luokitteluja ja tunnistaa toistuvia teemoja, mutta antaa samalla kansanedustajien oman äänen kuulua mahdollisimman paljon suorien lainauksien muodossa. Lisäksi tekstianalyysissä hyödynnettiin poliittisten puheiden tutkimuksessa käytettyä Narrative Policy Framework Research -lähestymistapaa, jossa poliittisia prosesseja tutkitaan useilla eri tasoilla ja eri konteksteissa. Tämä lähestymistapa mahdollisti tavallista laaja-alaisemman aiheen käsittelyn sekä auttoi sitomaan keskustelun kuhunkin aikaan ja kontekstiin. Ilmastoaiheisia tai siihen läheisesti liittyviä täysistuntopuheenvuoroja kertyi aineistoksi yli 1000. Aineiston perusteella eduskunnan keskustelussa ilmastonmuutosta pidettiin ennemmin uhkana kuin uusia mahdollisuuksia tarjoavana ilmiönä, joskin suomalaiseen teknologiaan viitattiin usein puhuttaessa ilmastonmuutoksen mahdollisuuksista. Tutkimus paljasti, että eduskunnassa käyty ilmastonmuutoskeskustelu koostuu monista eri teemoista. Ilmastonmuutos sidottiin muun muassa liikenteeseen, energiaan, metsiin, biodiversiteettiin, maatalouteen, ruokaan tai eläimiin. Ilmastonmuutosta käytettiin myös politiikan välineenä yhdistämällä se muihin teemoihin kuten kaupunkisuunnitteluun tai liikenneratkaisuihin. Vaikka yhteisesti oltiin sitä mieltä, että ilmastonmuutos vaatii toimia, niiden laadusta saatettiin olla täysin vastakkaista mieltä. Tekstianalyysi osoitti kansanedustajien käyttävän eri vaikuttamisen keinoja käsitellessään ilmastonmuutosta. He eivät kuitenkaan laajemmin ottaneet kantaa ympäristöeettisiin kysymyksiin. Eettiset arvot ovat puheenvuorojen valossa sidoksissa useisiin muihin muuttujiin, jotka vaihtelevat kulloisenkin poliittisen agendan, hallitusvastuun tai vaikkapa eturyhmäintressien mukaan. Vaikka puheenvuoroissa oltiin yhtä mieltä siitä, että ilmastotoimenpiteillä on kiire, niiden sisällöllinen hajanaisuus paljastaa tarpeen pohtia yhteisiä ilmastoeettisiä periaatteita. On kysyttävä, kenen etuja ilmastotoimilla ajetaan ja mikä on asemamme globaalissa maailmantaloudessa.
-
(2024)The Lutheran identity is not always clear, and Lutheranism has many local forms around the world. This thesis looks at the Lutheran identity in the Evangelical Lutheran Church in Botswana based on the interviews of some Lutheran theologians in the church. Being a small church surrounded by many other churches and African traditional beliefs and customs, the theologians are faced with questions of what Lutheranism in their context is and how to respond to spiritual and other needs of the people in Botswana. The theologians look at their identity from the causes for becoming a Lutheran, reason what keep them in the church and describe characterising features of the Lutherans in Botswana. They go back to Luther and the Lutheran core teachings. They identify with the Lutheran community around the world yet seeing their own variations. The theologians explain what it means to be evangelical, sacramental, diaconal, confessional, and ecumenical in their context. They explore the concept of church and their relationship with other churches belonging to three main groups: the mainstream churches, Pentecostal-charismatic churches and the African Independent Churches. Spirituality in Botswana is seen in many ways, from the African Traditional Religion with its rituals, the spirit world and the ancestral veneration, to a personal relationship with God, who is present in the church through the Holy Spirit. The response to the African spirituality differs in the answers of the theologians. All of them see good in the local culture and customs, especially in the traditional ethics, Botho. The contextual models of Bevans give light to the contextualisation processes in the Lutheran church in Botswana. Lutheran identity in Botswana is varying but still strongly attached to the Lutheran roots and the theologians’ cultural heritage and local identity. They are looking for ways to find a balance between these two.
-
(2024)Tutkielmassa tarkastelen Stephen Hawkingin representaatiosta nousevia myyttisiä elementtejä. Teen näin käyttäen apuna representaation tutkimista diskurssianalyysin kautta, jonka jälkeen tunnistan koostamistani diskursseista myyttiseen kuvaukseen liitettäviä teemoja, jotka nousevat tutkiessani aineistoa. Tutkin Stephen Hawkingin representaatioita kahdessakymmenessä valitsemassani digitaalisen mediaan journalistisesta artikkelissa. Maisterintutkielmassa vastaan tutkimuskysymyksiin, jotka ovat millainen Stephen Hawkingin representaatio on julkisuudessa digitaalisessa mediassa sekä löytyykö tästä representaatiosta Hawkingin esittämistä myyttinä? Käytän tämän tutkimiseen diskurssianalyysiä, jonka kautta tunnistan kuusi eri diskurssia aineistosta. Diskursseiksi tunnistin vammaisuuden diskurssin, tieteellisen neron diskurssin, gurudiskurssin, heroismidiskurssi, popkulttuuri-ikonindiskurssin sekä yhteiskunnallisen vaikuttajan diskurssin. Tutkittuani diskursseja yksityiskohtaisesti tunnistin neljä teemaa, joiden tunnistin esittävän Hawkingin myyttisenä hahmona. Tutkin diskurssien pohjalta nousseita kuvauksia Hawkingista myyttinä käyttäen apuna uskontotieteen teoriapohjaa myyttien kuvaamisesta. Myyttitutkimusta lähtökohtana tarkastelulle käyttäen tutkin Hawkingin representaatiosta nousevia kuvauksia, joilla oli symbolinen ulottuvuus. Symboliikkaa esiintyi etenkin tekstin tasolla ja Hawkingiin liitettiin voimakkaita symbolisia merkityksiä. Hawkingin representaatiosta nousi myös rituaalinen ulottuvuus, joka nousi esille etenkin Hawkingin kuvauksissa esiintyjänä sekä puhujana. Tarkastelen myös Hawkingin esittämistä myyttisenä sankarina. Hawkingin julkiset esiintymiset esitetään rituaalista merkitystä omaavana toimintoina. Hawkingin representaation pohjalta nousee kuvaus Hawkingista myös hengellisen johtajan roolissa, jossa Hawkingin luonnehditaan olevan erityinen hengellistä merkitystä saanut yhteiskunnalle toivoa antava hahmo.
-
(2024)Tutkimuksessa vastataan kysymyksiin, miksi Kiiminkiin tarvittiin kirkko ja miten se saatiin sekä minkälainen kirkosta tuli. Selvitän Kiimingin asutuksen ja seurakunnan syntymisen, sillä ne ovat merkityksellisiä kirkon tarpeellisuuden ja saamisen kannalta. Metodina tutkimuksessani on lähdekriittinen menetelmä. Tutkimustulos on tulkinta lähteistä, jonka tuloksena syntyy tulkinta menneisyyden tapahtumista ajallisessa kontekstissa. Tutkimus on sukua hermeneutiikalla, jossa myös on keskeistä tulkinnat tutkittavista ilmiöistä ja älyllistä eläytymistä tulkintoihin. Pohjois-Pohjanmaalle tuli asukkaita monelta eri taholta. Idästä tulleiden lisäksi Sisä-Suomea asutti laajasti eri taholta tulleet saamelaiset. Heitä saattoi tulla lännestä, idästä ja jopa pohjoisesta. Kiimingin väkimäärä oli kasvanut ja vauraus lisääntynyt. Tämä mahdollisti kirkon rakentamisen. Kirkko oli asukkaille tärkeä. Oman kirkon rakentaminen oli kiiminkiläisten tärkeänä tavoitteena. Kiiminkiläisten määrätietoinen toiminta vaikutti siihen, että he saivat luvan kirkon rakentamiselle 6.11.1761. Kiimingin ulkoviisteinen puusta rakennettu ristikirkko valmistui vuonna 1760 ja se vihittiin käyttöön 26. heinäkuuta 1761. Kirkko valmistui ennen, kuin sen rakentamiseen oli annettu lupa. Rakentamisen mahdollisti kasvanut vauraus. Kiimingin kirkon rakentaja oli kirkonrakentaja Matti Honka (1713–1777). Matti Hongan rakentamia kirkkoja on Pohjanmaalla kymmenen. Kaikissa niissä on samanlaisia rakenteellisia ratkaisuja kuin on Kiimingin kirkossa. Erikoisalana hänellä oli ristikirkon pohja- ja tilaratkaisujen kehittäminen. Niitä hän sai aikaisempaa suuremmaksi ulko- tai sisäkulmia viistämällä tai kulmaulokkeita käyttämällä. Kirkon koristelun teki Suomen tunnetuin taidemaalari Mikael Toppelius (1734–1821). Hänen muihin kirkkoihin maalaamissa kuvissa on samoja aihealueita kuin hänen Kiimingin kirkkoon maalaamissa kuvissa. Kirkossa olevat taideteokset ovat mukana jumalanpalvelustapahtumassa. Ne ovat edelleen merkityksellisiä, vaikka merkityksessä on vuosisatojen aikana tapahtunut muutoksia.
-
(2024)Länsimaissa yksilökeskeinen henkisyys on kasvattanut suosiotaan viimeisten vuosikymmenien aikana. Lisäksi uushenkisyyden on todettu esiintyvän nykyaikana moninaisesti yhteiskunnan eri osa-alueilla. Kuitenkaan toistaiseksi ei ole tutkittu, minkälaista tietoa oppikirjat tarjoavat niiden käyttäjille henkisyyden kenttään sijoittuvia ilmiöistä. Tämän oppikirjatutkimuksen aukon tutkielma selvitti tarkastelemalla, mistä aihepiireistä new agen ja uushenkisyyden kuvaukset muodostuvat laadullisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Lisäksi tutkielmassa selvitettiin lähiluvun keinoin, miten new agen ja uushenkisyyden kuvaukset ovat sijoitettu oppikirjoissa eri vuosikymmeninä. Tutkimusta perusteltiin myös sen merkityksellä tulevien oppikirjojen kehitystyölle. Lähdeaineisto koostui lukion evankelis-luterilaisen uskonnon oppikirjoista, jotka olivat julkaistu aikavälillä 1994–2022. Tutkielmassa saatiin selville, että oppikirjoissa new agen ja uushenkisyyden kuvauksissa ilmenee neljä aihepiiriä: määrittely, historia, uskomukset sekä opetukset ja toiminta. Oppikirjojen kuvauksissa määritellään lukijalle new agen ja uushenkisyyden termit ja kuvataan ilmiöiden historiaa, erilaisia uskomuksia ja opetuksia sekä toimintaa. Tutkielman tulokset new agen ja uushenkisyyden kuvauksien sijoittelusta oppikirjoissa osoittivat, että ilmiöt esitellään kirjoissa pääosin uuden uskonnollisuuden aiheen yhteydessä ja 2010-luvun myötä new agen ja uushenkisyyden kuvaukset siirtyvät uskontoa suomalaisessa yhteiskunnassa käsittelevistä oppikirjoista maailman uskontoperinteitä käsitteleviin oppikirjoihin. Tutkielmassa saatiin selville, että new agen ja uushenkisyyden kuvaukset sijoitetaan oppikirjoissa 2000-luvulta alkaen pääosin oppikirjojen loppuun. Tämä maisterintutkielma havainnollistaa, miten suomalaisissa lukion evankelis-luterilaisenuskonnon oppikirjoissa on lähestytty new agea ja uushenkisyyttä. Tutkielma tuo esille myös oppikirjojen kehittämiskohteita new agen ja uushenkisyyden kuvauksien sekä sijoittelunosalta. Tutkielman vahvuutena voi pitää sen merkitystä uskonnon oppikirjojen kehitystyölle.
-
(2024)Työ on vertaileva sisällönanalyysi, joka tarkastelee pohjoisen mytologian käyttöä elokuvaviihteessä. Työn aineistona toimii pohjoisen mytologian puolella Eddan jumalrunot, jotka ovat osa pohjoisen mytologian keskeisimpiä lähteitä. Elokuva-aineistona toimii Marvel- elokuvayhtiön Thor - ja Avengers -elokuvat, jotka pitävät sisällään pohjoisen mytologian hahmoja ja teemoja. Näiden aineistojen pohjalta tutkimuksen tehtävä on selvittää, kuinka paljon Marvel on ottanut elokuvissaan vaikutteita Eddan jumalrunoista. Eddan jumalrunojen lisäksi työssä on hyödynnetty myös muita pohjoisen mytologian lähteitä jumalrunojen tulkinnan apuna, sekä eri tutkijoiden tulkintaa pohjoisesta mytologiasta. Aineistossa olevat jumalrunot ovat Aale Tynnin suomenkielisiä käännöksiä, ja työssä on hyödynnetty Tynnin lisäämiä tulkintoja runoista. Tutkimus tarkastelee erityisesti mytologian ja elokuvissa esiintyvien hahmojen ja hahmoihin liittyvien elementtien yhtäläisyyksiä. Koska tutkimusaineistoon kuuluu erityisesti jumalhahmoista kertovat jumalrunot, tutkimuksen hypoteesi on, että jumalrunojen rooli on merkittävä nimenomaan elokuvissa esiintyvien hahmojen rakennuksen kannalta. Tutkimuksen keskeisin tulos on, että Eddan jumalrunoja on käytetty erityisesti hahmojen rakennuksessa. Runoja ja elokuvia vertailtaessa huomattiin, että yhdistäviä tekijöitä ovat esimerkiksi hahmojen rooli suhteessa muihin hahmoihin, ja hahmoihin liitettävät elementit. Itse tarinoissa on huomattavia eroja, mutta yhdistäviä yksityiskohtia on runsaasti. Elokuvat kuitenkin hyödyntävät mytologiaa kokonaisuutena, joten jumalrunot toimivat osana tätä kokonaisuutta. Tutkimuksen pohjalta voidaan kuitenkin todeta, että erityisesti Marvelin jumalhahmojen rakentumisen kannalta Eddan jumalrunoilla on tärkeä rooli osana elokuvien käyttämää pohjoisen mytologiaa.
-
(2024)Tutkielmassa tarkastellaan Jaakobin kirjeen opetusta köyhistä ja rikkaista erityisesti perikoopissa 2:1–13. Tutkimuskysymyksenä on selvittää kirjoittajan opetuksen tarkoitusta, mihin kirjoittaja pyrkii tällä opetuksella ja mikä on sen kohderyhmä, rikkaat, köyhät vai kaikki yhteisön jäsenet. Eräänlaisiksi vaihtoehdoiksi selvitystyössä muotoutuu ajatus kirjeen kirjoittajan yleisemmästä pyrkimyksestä vastaanottajien käytöksen muuttamiseen tai sen ohella tai sijasta myös konkreettisemmasta pyrkimyksestä, jollaiseksi työn edetessä yhä selvemmin vahvistuu ajatus patronaatista varoittamisesta. Lähtökohtana tutkimustehtävän lähestymisessä on teksti ja sen analysoiminen. Teksti ei ole kuitenkaan irrallinen, vaan se on yhteydessä myös niihin sosiaalisiin ja kulttuurisiin konteksteihin, joissa se on syntynyt. Tutkimustehtävän lähestymisessä sekä eksegeettinen analyysi että lähinnä sosioretorisesta lähestymistavasta ilmenevien tutkimusmallien käyttäminen osoittautuvat hyödyllisiksi. Tutkielmassa päädytään siihen, että kirjeen kirjoittajalla on paitsi yleisempi pyrkimys kirjeen vastaanottajien käyttäytymisen muuttamiseen vastaamaan yhteisössä noudatettavia arvoja, sen ohella myös konkreettisempi pyrkimys, varoittaa vastaanottajia osallistumasta patronus-klientti -suhteeseen ja turvautumasta ulkopuolisen rikkaan patronuksen apuun. Tutkielmassa katsotaan, että sekä kirjoittajan yleisemmässä pyrkimyksessä että konkreettisemmassa pyrkimyksessä lähtökohtana on Jeesuksen Kristuksen usko ja toimiminen sen mukaisella tavalla. Se ilmenee myös luottamuksena ja turvautumisena Jumalaan, ei maalliseen patronukseen. Yhteisön tulee olla kuuliainen sen omille arvoille ja omalle opetukselle ja menetellä niiden mukaisella tavalla. Opetuksen kohderyhmänä on kaikki yhteisön jäsenet.
-
(2024)Psykologisella turvallisuudella tarkoitetaan ryhmän jaettua kokemusta siitä, että vuorovaikutuksellisten riskien ottaminen on turvallista. Tällaisia riskejä ovat esimerkiksi avun pyytäminen, uusien ideoiden esittäminen ja vaikeiden asioiden nostaminen keskusteluun. Psykologinen turvallisuus edistää tiimin ja organisaation oppimista ja sen on tutkittu olevan keskeinen menestykseen ja tuloksellisuuteen vaikuttava tekijä. Se lisää myös innovatiivisuutta ja työhön sitoutumista. Johtajien ja esihenkilöiden toiminta vaikuttaa merkittävästi psykologisen turvallisuuden muodostumiseen. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella psykologisen turvallisuuden ilmenemistä seurakunnan työyhteisössä erityisesti esihenkilöiden näkökulmasta. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Millaisena seurakunnan esihenkilöt kokevat työyhteisönsä psykologisen turvallisuuden? ja 2. Mitkä tekijät vahvistavat ja heikentävät psykologista turvallisuutta seurakunnan työyhteisössä? Tutkielman aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla yhden Suomen evankelis-luterilaisen kirkkoon kuuluvan seurakunnan työntekijöiltä. Informantteina on seitsemän seurakunnan johtoryhmään kuuluvaa henkilöä. Aineiston analysointiin käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Kokonaisuudessaan psykologinen turvallisuus on tutkimusseurakunnassa hyvällä, joskaan ei erinomaisella, tasolla ja sen suunta on kehittyvä. Psykologisen turvallisuuden korkeaa tasoa ilmentävät erityisesti rakentava suhtautuminen virheisiin, kokeilukulttuuriin kannustaminen, valmentava johtamistapa sekä työssä koettu merkityksellisyys. Psykologisen turvallisuuden kannalta haastavia tekijöitä ovat vaikeus nostaa hankalia asioita keskusteluun sekä seurakunnan siiloutuminen työaloihin. Lisäksi koronapandemia haastoi psykologista turvallisuutta. Tutkielma valottaa psykologisen turvallisuuden ilmiötä seurakuntakontekstissa yleisellä tasolla. Seurakuntia toisiinsa vertailevat tutkimukset tai tutkimukset, joissa aineistoa kerätään organisaation eri tasoilta, voisivat selittää ilmiötä monipuolisemmin ja syvällisemmin.
Now showing items 1-20 of 1550