Browsing by Author "Eerola, Noora"

Tämä tutkimus tarkastelee nigerialaisten ihmiskaupan uhrien uskonnon roolia ihmiskaupan uhrien auttamistyössä Suomessa. Tavoitteena oli selvittää, kuinka nigerialaisten ihmiskaupan uhrien uskonto tulee esille ja kuinka heidän uskontonsa huomioidaan auttamistyössä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimivat Kenneth Pargamentin teoria uskonnosta ja copingista sekä kulttuurisensitiivisyys auttamistyössä. Tutkimukseen haastateltiin neljää eri henkilöä ihmiskaupan uhreja auttavista tahoista. Heillä kaikilla oli kokemusta nigerialaisten auttamisesta. Haastattelut toteutuivat puolistrukturoituina teemahaastatteluina ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Aineiston perusteella nigerialaisten uskonto on osa heidän arkeaan ja se sekä haastaa että tukee heidän auttamistaan ja toipumistaan. Haasteita aiheuttavat juju-uskosta nousevat pelot ja uskonnollinen tulkintakehys. Sen sijaan toipumista ja auttamista tukevia tekijöitä ovat turvautuminen kristinuskoon, hengellinen kohtaaminen sekä muu tuki hengellisestä yhteisöstä. Pargamentin teorian näkökulmasta nigerialaisten uskonto toimii osana heidän orientaatiosysteemiään. Tällöin juju-usko ja kristinusko toimivat viitekehyksinä tapahtumille ja haasteiden kohtaamiselle. Uskonto orientaatiosysteemin osana vaikuttaa keinoihin ratkaista ongelmia, jolloin uskonto vaikuttaa copingiin, eli stressin tai konfliktin kohtaamiseen ja sen käsittelyyn. Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että ihmiskaupan uhrien omaan orientaatiosysteemiin sopivat työkalut kohdata haasteet toimivat parhaiten erityisesti jujuun liittyviin pelkoihin. Tällöin jujuun liittyvien haasteiden kohtaamiseen ja ratkaisemiseen näyttää löytyvän avain nigerialaisten omasta todellisuudesta ja orientaatiosysteemistä. Auttajatahot huomioivat nigerialaisten ihmiskaupan uhrien uskonnon vastaamalla naisten uskonnollisiin tarpeisiin seurakuntien ja järjestöjen kanssa tehdyn yhteistyön avulla, uskonnollisia tarpeita ennakoimalla sekä uskontoon liittyviä toiveita huomioimalla. Auttajan omalla roolilla oli myös vaikutusta uskonnon huomioimiseen. Uskonto- ja kulttuuritietoisuutta hyödyntämällä ja uskonnollisia tarpeita huomioivalla ja ennakoivalla toiminnalla nigerialaisia naisia autettiin löytämään heidän orientaatiosysteemiinsä sopivia ja toimivia työkaluja kohdata ja ratkaista haasteita. Kulttuurisensitiivisellä toiminnalla voi parhaimmillaan olla yksilön voimavaroja tukevia vaikutuksia. Uskonnollisuus ja uskonto herättivät auttamistyössä toimivilla kuitenkin monenlaisia ajatuksia ja huolia. Tämän vuoksi yhteisen dialogin ja uskontotietoisuuden lisääminen olisi eduksi ihmiskaupan uhrien auttamistyössä ja ihmiskaupan vastaisessa toiminnassa.