Browsing by Author "Häkkilä, Hanna-Maria"

Tämä Pro Gradu -tutkielma käsittelee, millaista kiertokouluopetus Kuusamon seurakunnassa oli vuosina 1874–1938. Aikarajaus alkaa, kun vuonna 1874 Kuusamoon päätettiin perustaa ensimmäinen kansakoulu, mikä asetti tavoitteita lukutaitoa opettavalle kiertokoululle uudella tavalla. Viimeinen kokonainen tarkasteltu lukukausi on 1938–1939, minkä jälkeen Kuusamo evakuoitiin talvisodan takia. Tutkimuksessa kartoitetaan, ketkä opettivat ja opiskelivat kiertokoulussa sekä ketkä eivät kiertokouluun päässeet opiskelemaan ja jäivätkö he silloin kokonaan opetuksen ulkopuolelle. Lisäksi tutkin, mitä kiertokoulussa opetettiin, miten koulutyö oli järjestetty ja minkälaisia pää-töksiä tehtiin seurakunnassa liittyen kiertokouluopetukseen. Erittelen myös, millä tavoin Kuu-samossa noudatettiin hiippakunnallista ohjesääntöä pientenlastenkouluille. Tutkielmassa pää-lähteitä ovat ennen kaikkea Kuusamon seurakunnan arkistot kirkonkokousten päätösten sekä kiertokoulujen oppilasluetteloiden ja päiväkirjojen osalta. Kiertokoulu on ollut lähes koko Suomen laajuinen alkukouluverkosto, jossa seurakunnat ovat järjestäneet lapsille ennen kaikkea lukutaidon opetusta. Lapissa toimivat katekeetat, joiden palkan maksoi valtio ja jotka toimivat seurakuntien alaisuudessa opettaen lapsia lukemaan. Muualla Suomessa puolestaan seurakunnat vastasivat palkanmaksusta kiertokoulujen opetta-jille. Kuusamo on juuri katekeetta-alueen etelärajalla niin, että vaikka seurakuntaa ei luettu osaksi Lappia, siellä silti toimi katekeetta, jonka palkan maksoi valtio. Tutkimusajankohtana Kuusamossa opettajien määrä kasvoi yhdestä kolmeen ja samalla kier-tokouluopetus laajeni ja tuli huomattavasti kattavammaksi laajan seurakunnan alueella. Samal-la kunnan perustamien kansakoulujen määrä alkoi kasvaa, minkä takia kiertokouluopetus siir-tyi yhä syrjäisemmille alueille. Kolme kiertokoulua jatkoivat toimintaansa kuitenkin aina talvi-sotaan asti, johon tämä tutkimus myös päättyy. Kiertokoulua järjestettiin hyvin vaihtelevissa olosuhteissa, minkä takia usein oppimistulokset jäivät heikoiksi. Tästä huomautti Kuusamossa myös Kuopion piispa jokaisessa piispantarkas-tuksessa. Oppilaat saapuivat kouluun jopa kaksi viikkoa myöhässä ja olivat runsaasti poissa, sillä koulua ei pidetty suuressa arvossa kansan parissa, vaan kotona tehtävät työt tulivat ensin. Samaan aikaan kiertokoulu oli kuusamolaisille lapsille yksi harvoista tavoista oppia lukemaan.