Browsing by Author "Hämäläinen, iris"

Laadullinen tutkielmani käsittelee erään kolmanteen sektoriin kuuluvan kristillistaustaisen organisaation toimintaa koronapandemian aikana asunnottomien parissa. Tavoitteena on kartoittaa työntekijöiden kokemuksia koronapandemian vaikutuksista tutkimani organisaation päiväkeskusten toimintaan ja asunnottomien asiakkaiden osallisuuden toteutumiseen. Olen hyödyntänyt tutkielmassani asunnottomuuteen liittyvää tutkimuskirjallisuutta. Aineisto koostuu kuudesta asunnottomien parissa työskentelevien teemahaastattelusta sekä yhdestä sähköpostin avulla toteutetusta haastattelusta, joka sisältää kahden työntekijän vastaukset. Analyysimenetelmänä käytetään aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Teoreettisena näkökulmana on osallisuus. Maailmanlaajuinen tilanne on vaikuttanut koko yhteiskuntaan. Pandemian seuraukset ovat voimakkaat jo alun perin heikossa asemassa olevien ihmisten elämässä. Asunnottomien palveluita on jouduttu sulkemaan ja kaventamaan, minkä myötä korona on aiheuttanut merkittäviä muutoksia tutkimani organisaation toimintaan ja asunnottomien osallisuuden toteutumiseen. Tutkielman päätulokset muodostuivat seuraavista kokonaisuuksista: pandemian seuraukset organisaation toimintaan ja asiakkaisiin, kehityskohteet ja yhteisöllisyyden kokeminen. Asiakkaiden virastoasioiden hoito eli palveluohjaus on korostunut, mutta pandemia on pakottanut luopumaan kaikesta yhteisöllisestä toiminnasta. Koronapandemian vaikutukset ovat näkyneet asiakkaiden henkisessä ja fyysisessä terveydessä. Työntekijät pyrkivät varmistamaan, että asiakkaiden perustarpeet täyttyvät. Poikkeusaikana oleskelua on rajoitettu julkisissa tiloissa ja päiväkeskuksissa, jolloin asunnottomien on ollut hankalampaa löytää paikkaa, jossa viettää aikaa. Haastatteluissa toistui asunnottomien hätämajoituspaikkojen lisätarve. Haastateltavien tulevaisuuden toiveena oli palata organisaatiossa koronaa edeltävään yhteisölliseen toimintaan. Tämän tutkielman tulokset kertovat, että koronapandemia on opettanut hyödyllisiä asioita, joita voidaan mahdollisesti soveltaa tulevaisuudessa asunnottomien palveluja kehitettäessä. Kolmannen sektorin rooli on tullut entistä näkyvämmäksi. Pandemia-aikana julkisen sektorin ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö on ollut tärkeässä osassa. Tätä yhteistyötä toivottiin jatkettavan entistä tiiviimmin.