Browsing by Author "Haataja, Iita"

Tässä tutkielmassa esitellään Eleonore Stumpin (1947–) tomistinen sovituskäsitys, jota hän kutsuu mariaaniseksi tulkinnaksi sovituksesta. Tutkimuksen päälähteenä on Stumpin kirja Atonement (2018), joka lähestyy aihetta filosofisen teologian näkökulmasta. Stump hyödyntää filosofisen kysymyksenasettelun lisäksi modernin neurotieteen tuloksia ja narratiivista lähestymistapaa. Sovituksella (at onement) tarkoitetaan aiemmin erillään olleiden tuomista yhteen. Stumpille sovitus tarkoittaa kaikkea sitä, mitä Kristuksen elämä, kärsimys ja kuolema merkitsevät ja saavat aikaan ihmisten pelastuksen kannalta. Syntiinlankeemuksen seurauksena ihminen on vieraantunut itsestään ja toisista. Paratiisi ei tunnu enää kodilta eikä toinen ihminen eikä Jumala turvalliselta. Sovituksessa on kyse siitä, miten ihminen voisi olla jälleen kuin kotonaan Jumalan kanssa ja myös rauhassa itsensä ja toisten kanssa ilman syyllisyyttä ja häpeää. Tutkielman taustaluvussa esitellään historiallisia sovituskäsityksiä, mikä auttaa myöhemmin ymmärtämään Stumpin sijoittumista sovitusteologian kentälle. Stump vertailee pääasiassa hyvitysteorioita, mutta vertailua tehdään myös sijaiskärsimys- ja moraaliesimerkkiteorioihin. Ensimmäisessä pääluvussa esitellään ja analysoidaan Stumpin ajattelun tomistista perustaa ja Stumpin tulkintaa Akvinolaisen sovituskäsityksestä. Toinen pääluku puolestaan keskittyy Stumpin oman sovituskäsityksen esittelyyn ja analyysiin. Metodina tutkielmassa on systemaattinen analyysi. Stumpin mukaan sovituskäsityksen on ratkaistava synnin ongelma sekä menneisyyden että tulevaisuuden suhteen. Jo tehty synti aiheuttaa syyllisyyttä ja häpeää, ja nykyisyydessä ihmisellä on edelleen taipumus tehdä syntiä, vaikka menneet synnit olisikin jo saatu anteeksi. Stump hyödyntää muun muassa pyhän Tuomas Akvinolaisen käsitystä rakkaudesta, jonka kautta myös syyllisyys ja häpeä käsitteinä ymmärretään. Tomistinen rakkaudesta sisältää kaksi puolta: hyvän tahtominen toiselle ja tahtominen olla yhteydessä toisen kanssa. Stumpin laaja käsitys sovituksesta käsittää yksityiskohtaiset kuvaukset ihmisen antautumisesta, vanhurskauttamisesta, pyhityksestä ja sinnikkyydestä. Kristuksen sovitustyön lisäksi sovituksessa näkyy kaikkien Jumalan persoonien toiminta: Isä antaa anteeksi ja Pyhä Henki tulee asumaan ihmiseen.