Browsing by Author "Haga, Annika"

Maahanmuuttajien määrä Suomessa on kasvanut 1980-luvulta vuoteen 2017 mennessä viisitoistakertaiseksi. Intialaisten määrä Suomessa on lisääntynyt tasaisesti vasta viimeisen vuosikymmenen aikana. Suurin muuttosyy intialaisilla on työ ja heidän merkityksensä Suomen työmarkkinnoilla onkin kasvanut. Intialaisten akkulturaatiota on tutkittu vasta varsin vähän. Akkulturaatiotutkimus on keskittynyt pitkään pakolaisten ja paluumuuttajien akkulturaation tutkimiseen. Koska suurin osa pakolaisista on tullut muslimimaista, on uskontoon liittyvä akkulturaatiotutkimuskin luonnollisesti keskittynyt muslimeihin. Pro gradu -tutkielmani tarkastelee intialaisten maahanmuuttajien akkulturaatioasenteita ja sopeutumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä näiden eroja intialaisten etnisten uskontojen (hindut, sikhit ja jainalaiset), universaalien uskontojen (kristityt, muslimit ja henkisyyttä harjoittavat) ja uskonnottomien (ateistit ja agnostikot) sisällä. Tutkimusmetodina käytettiin lomaketutkimusta, joka toteutettiin marraskuussa vuonna 2016 Indians in Finland Facebook-ryhmässä. Lomaketutkimuksessa hyödynnettiin mixed methods research (MMR) -menetelmää. Kvalitatiivisen aineiston analyysissä hyödynsin temaattista sisällönanalyysiä, joiden vastauksia tarkastelin Berryn akkulturaatioteorian läpi. Tutkimus heijastelee intialaisten Facebook-käyttäjien sisällä koettua sopeutumista suomalaiseen kulttuuriin. Tutkimukseen vastasi 145 henkilöä ja heistä 116 oli 23-35-vuotiaita, jotka olivat muuttaneet Suomeen opiskeluiden tai työn vuoksi. Miehiä vastaajista oli 112 ja naisia 33. Yli puolet vastaajista oli asunut Suomessa 1-4 vuotta. Integraatio oli merkittävin akkulturaatioasenne vastaajien joukossa. Akkulturaatioaste oli alhaisin etnisten uskontojen ryhmässä ja paras uskonnottomien ryhmässä. Akkulturaatioasenteista etnisten uskontojen parissa vaikuttavat separaatio- ja integraatioasenteet. Separaatioasenne tässä ryhmässä esiintyi todennäköisemmin miehillä, jotka olivat muuttaneet Suomeen työn vuoksi. Universaalien uskontojen ja uskonnottomien ryhmässä assimilaatio- ja integraatioasenteet olivat tavallisimmat. Universaalien ryhmässä tavattiin viitteitä myös marginalisaatiosta. Integraatioasenne oli todennäköisin uskonnottomilla. Etnisten uskontojen ja universaalien uskontojen ryhmässä kulttuurien kohtaamiseen liittyvän kriisin laukaisi 7-9 vuoden tienoilla tapahtuva päätös Suomeen jäämisestä. Maahanmuuton alkuvaiheessa esiintyvää ihannointivaihetta ilmeni eniten universaalien uskontojen ryhmässä, mutta myös yksittäistapauksina etnisten uskontojen parissa. Uskonnottomien ryhmässä ihannointivaihetta ei näyttänyt esiintyvän. Intialaisen kulttuurin merkitys ja etninen identiteetti olivat voimakkaampia etnisten uskontojen ryhmän naisilla, jotka ovat muuttaneet Suomeen puolison tai perheen vuoksi. Haasteet sopeutumisessa liittyvät kulttuurien väliseen etäisyyteen. Ihmissuhteiden luomista suomalaisiin pidettiin vaikeana. Intiasta kaivattiin perhettä, sukulaisia, festivaaleja sekä intialaista ruokaa. Vastaajiien kokemat muutokset maahanmuuton jälkeen liittyivät kasvuun ihmisenä sekä suvaitsevaisuuden ja luonnon arvostuksen lisääntymisenä.