Browsing by Author "Halla, Susanna"

Tutkimuksessani analysoin Kotimaa-lehden kirjoituksia Venäjästä vuosina 1905–1917. Päätutkimuskysymykseni on, millä tavalla Kotimaa-lehti käsitteli Venäjää kirjoituksissaan vuosina 1905–1917. Selvitän, minkälaiset teemat ja tapahtumat Kotimaa nosti kirjoituksissaan esiin. Samalla tarkastelen, millä tavalla Kotimaa suhtautui Venäjään ja venäläisiin. Lisäksi selvitän tutkimuksessani, minkälaisia muutoksia Venäjään liittyvissä kirjoituksissa on tutkimusaikana huomattavissa ja minkälaisiin yhteiskunnallisiin ja poliittisiin käänteisiin ne liittyivät. Lähteenäni käytän Kotimaa-lehteä. Tutkimukseni osoittaa, että ensimmäisinä julkaisuvuosinaan Kotimaa kiinnitti erityistä huomiota lähetystyöhön Venäjällä. Tähän vaikutti ensimmäinen päätoimittaja Pekka Brofeldt, joka edusti allianssihenkistä herätyskristillisyyttä. Kotimaa näki lähetystyön ratkaisuna Venäjän sekasortoiseen tilanteeseen. Kotimaa antoi kirjoituksissaan venäläisistä yksipuolisen kuvan: he näyttäytyivät kirjoituksissa yksinomaan hädänalaisina ja kärsivinä. Lähteitteni perusteella voi sanoa, että Kotimaan asennoituminen venäläisiä kohtaan oli ajoittain ylemmyydentuntoinen. Erimielisyydet Kotimaan linjasta johtivat päätoimittajan vaihtumiseen. Uuden päätoimittajan myötä yhteiskunnalliset aiheet näkyivät Kotimaassa. Tutkimukseni perusteella näyttää siltä, että Kotimaa oli kiinnostunut Venäjän asioista silloin, kun niillä oli selvästi merkitystä Suomen tilanteeseen. Erityisesti tämä näkyi yleisvaltakunnallisen lainsäädäntöjärjestyksen seikkaperäisessä käsittelyssä vuosina 1909 ja 1910. Keisari oli Kotimaan sivuilla useasti esillä. Kotimaan ensimmäisinä vuosina keisariperheeseen suhtauduttiin kiinnostuneesti ja arvostavasti. Ensimmäisen maailmansodan myötä keisarin suosio väheni myös Suomessa. Keisarin vierailu Suomeen maaliskuussa 1915 sai viileän vastaanoton. Kotimaan kuvaus vierailusta oli kuitenkin yhtä myönteinen kuin ennenkin. Sotasensuuri vaikutti kirjoitusten sävyyn. Helmikuun vallankumouksessa 1917 keisari luopui vallastaan ja tilalle tuli porvarillinen väliaikainen hallitus. Kotimaa otti muutoksen iloiten vastaan ja esitti myönteisiä arvioita tulevaisuudesta. Lokakuun vallankumouksessa Kotimaan kanta oli täysin päinvastainen. Bolševikkien nousu valtaan aiheutti Kotimaassa huolta. Tutkimukseni osoittaa, että vaikka Kotimaan oli ohjelmansa mukaan tarkoitus olla puoluepolitiikasta irrallaan, oli siinä silti nähtävissä kielteisyys sosialistisia puolueita ja etenkin bolševikkeja kohtaan. Tähän vaikutti erityisesti sosialistien uskonnonvastaisuus.