Browsing by Author "Harjula, Unna"

Tutkimus käsittelee Suomen helluntaiherätyksen naislähettien kokemuksia sukupuolen merkityksestä heidän työssään. Lisäksi tutkimuksessa paneudutaan naisten roolin kehittymiseen Suomen helluntaiherätyksessä, sekä sukupuolten rooleja koskevaan opetukseen. Ajallisesti tutkimus kattaa pääasiassa 1990 2010 -luvut, mutta etenkin johdannossa luodaan katsaus myös varhaisempaan historiaan. Tutkimuksen tärkeimpinä lähteinä ovat 15 naislähetin kyselylomakevastaukset ja 5 haastattelua. Helluntaiherätyksen sukupuolirooliopetusta tarkastellaan Ristin Voitto -lehden kirjoitusten avulla. Helluntaiherätyksen opetus sukupuolten rooleista tiivistyy sukupuolijärjestelmään, jossa mies ja nainen nähdään tasa-arvoisina, mutta erilaisina ja toisiaan täydentävinä. Tästä seuraa myös erilaisia tehtäviä perheessä ja seurakunnassa. Helluntaiherätyksessä naisten rooli on ollut alusta asti laaja yleisen pappeuden ja armolahjojen korostuksesta johtuen. Etenkin liikkeen alkuaikoina naiset tekivät ahkerasti lähetys- ja evankeliointityötä. Liikkeen organisoituessa naiset jäivät sivuun johto- ja opetustehtävistä, mutta lähetystyö säilyi yhtenä keskeisenä naisten toimijuuden alueena. Tässä tutkimuksessa naislähetit kokivat kutsumuksen ja johdatuksen erittäin tärkeinä tekijöinä lähetystyössä. Naisten roolista puhuttaessa he nostivat sukupuolta tärkeämpänä kriteerinä esille armoituksen, Jumalalta saadun kyvyn tiettyyn tehtävään. Lähetit olivat pääosin tyytyväisiä omiin toimintamahdollisuuksiinsa Suomessa ja näkivät naisten aseman parantuneen suomalaisissa helluntaiseurakunnissa viime vuosina huomattavasti. Lähetit toivat kuitenkin esille myös alueelliset erot ja erot seurakuntien välillä. Joissain seurakunnissa naisten asema on edelleen hyvin rajattu. Lähetyskentillä tilanteet vaihtelivat suuresti eri kulttuureissa ja seurakunnissa. Yhtäällä lähetyskentän vakiintumattomat olot mahdollistivat hyvin laajan toimijuuden, toisaalla patriarkaalinen kulttuuri ja paikallisen seurakunnan asenteet rajoittivat niin paikallisten naisten kuin lähetinkin toimintamahdollisuuksia rajusti. Läheteillä oli kuitenkin yleisesti ottaen erityisasema niin lähetyskentällä kuin kotimaassakin. Heitä arvostettiin työnsä vuoksi, mikä mahdollisti perinteisten rajojen ylittämisen. Perheen ja avioliiton merkitys oli naimisissa oleville läheteille suuri. Osittain tähän vaikutti monessa kulttuurissa yleinen äitiyden arvostus, joka toi auktoriteettia. Aviomiehen tuki oli myös erittäin tärkeä. Naislähetit olivat havainneet helluntaiherätyksen naisten asemassa muutosta avoimempaan suuntaan, ja sama muutos oli nähtävissä myös Ristin Voitto - lehden opetuksessa. Vielä 1980-luvulla naispastoreista tai -vanhimmista ei edes keskusteltu, mutta 1990- ja 2000-luvuilla tilanne muuttui ja erilaisia mielipiteitä alettiin esittää avoimesti. 2000-luvulla jopa lehden pääkirjoituksissa vaadittiin naisten asemaan parannusta. Muutosta tapahtui myös käytännön tasolla. 2000-luvun alussa Suomen helluntaiherätyksessä alkoi olla naispastoreita, ja sittemmin myös vanhimmistoissa on nähty naisia. Yksi muutokseen vaikuttanut tekijä on monipuolistunut raamatuntulkinta, joka näkyy Ristin Voiton opetuksessa.