Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Helo, Satu"

Sort by: Order: Results:

  • Helo, Satu (2012)
    Tutkimuksen ensimmäinen tavoite (1) oli tutkia minkälaisia kokemuksia papeilla on hengellisistä kriiseistä [tarina]. Toisena tavoitteena (2) oli kartoittaa, mitä heille tapahtui kun he joutuivat kriisiin [kertomus] Kolmantena tavoitteena (3) oli hakea muutoksia, joita he itse näkevät tapahtuneen omassa hengellisessä kasvamisen prosessissa [sisäinen tarina]. Muutoksien osa-alueina haettiin esille kokemuksia toivosta, toivottomuudesta ja siitä hetkestä, josta muodostui käännekohta parempaan, sekä niitä muutoksia, joita papit kuvaavat suhteessaan Jumalaan sekä papin työhön. Tutkimusaineisto kerättiin papeille ja lehtoreille suunnatuilla kirjoituspyynnöillä, jotka oli ohjeistettu muutamalla kysymyksellä. Yhden osan tutkimuksen materiaalista muodosti Mauri Niemisen kirja Matka halki hengellisen yön. Lopullinen tutkimukseen hyväksyttyjen määrä oli viisi naista ja viisi miestä. Tutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen sisällönanalyysi, tutkimuksen ote oli narratiivinen ja näkökulma holistinen. Saatua aineistoa peilattiin Owe Wikströmin spirituaalisen kehityksen teoriaa vasten. Lisäksi aineistosta haettiin spirituaalisten elementtien muutoksia, tässä kohden hyödynnettiin Richard J. Fosterin kuvausta spirituaalisista traditioista. Tutkimuksen aineisto jakautui kolmeen osaan, yksi osa käsitteli epätoivon kokemuksia, toinen toivon kokemuksia ja kolmas psyyken kokemuksia. Epätoivon kokemuksissa etenkin teodikean ongelma ja Jumalan vaikeneminen johtivat kriisin syvenemiseen. Toivon sisällöt nähtiin laajasti ja etenkin läpikäyty kriisi avasi uusia näköaloja. Psyyken kriisien osuus oli yllättävän suuri. Holistisuus näkyi hengellisten ja psyykkisten kriisien lomittumisessa. Aineiston perusteella hengellisten kriisien kirjo on huomattavasti laajempi kuin mitä Wikströmin teoria antaa ymmärtää. Kuitenkin tiettyjä selkeitä yhtymäkohtia on havaittavissa teorian ja pappien kokemusten välillä. Aineiston perusteella vaikutti siltä, että hengellinen kriisi on helpompi sanoittaa psyykkisenä kriisinä kuin hengellisenä kriisinä. Merkittävänä tuloksena nousi esille pappien työhyvinvointi, johon sisältyy myös hengellinen hyvinvointi. Tässä aineistossa vahvasti esiin nousseet psyykkiset kriisit indikoivat kirkon työolobarometrin seurakuntatyötä tekevien työtaakkaa ja työhyvinvointia.