Browsing by Author "Kaikkonen, Jenni"

Tutkielmassa tarkastellaan Kotimaa-lehden pääkirjoituksia ensimmäisen maailmansodan aikana, erityisesti keskittyen siihen, miten lehti käsittelee sotaa ja siihen liittyviä tapahtumia. Analyysissa pyritään selvittämään, saivatko tietyt taistelut tai vaiheet enemmän huomiota lehdessä, ja oliko lehdellä erityistä kommentointia sotatapahtumista. Tutkimuksessa kiinnitetään huomiota siihen, miten lehti suhtautuu Venäjän sotatoimiin ja sen liittolaismaihin, kuten Serbiaan. On selvää, että lehti suhtautuu myönteisesti sodan alkuvuosina Venäjään tai sen liittolaisiin. Uutisoinnissa erityisesti Saksa koki kovaa vastustusta ja ankaraa kritiikkiä. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, miten ensimmäinen maailmansota vaikutti Suomen olosuhteisiin ja erityisesti luterilaiseen kirkkoon. Aineistona käytetään Kotimaa-lehden pääkirjoituksia vuosilta 1914–1918, ja analyysi etenee kronologisesti ja keskittyy tekijän mielestä tärkeimpiin tapahtumiin. Uutisointi sodan tapahtumista jatkuu koko maailmansodan ajan suhteellisen muuttumattomana. Lehti oli aktiivinen sodan aikana, mutta sen uutisointi väheni merkittävästi maaliskuun vallankumouksen jälkeen vuonna 1917, jolloin Suomen sisäiset tapahtumat saivat tilaa uutisotsikoissa. Kotimaa keskittyy erityisesti länsi- ja itärintaman tapahtumiin, korostaen sotatoimien aineellisia ja taloudellisia kustannuksia. Merellä tapahtuneet taistelut, erityisesti taistelut Saksan, Englannin ja Yhdysvaltojen välillä, herättivät paljon huomiota ja keskustelua. Sotatapahtumien lisäksi Kotimaa uutisoi myös muista tapahtumista, kuten asuntopulasta ja vankien tilanteesta. Puolueettomien maiden asema oli vaikea, ja sodan päättymistä odotettiin kaihoten. Kristillinen näkökulma on vahvasti läsnä uutisoinnissa ja Kotimaa kommentoi sotaa erityisesti kristillisestä näkökulmasta. Kommentointi korostuu kuvatessa sodan kauheuksia ja ihmisten itsekkyyttä. Kotimaa käsitteli uskonnollisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä sodan aikana. Papin ja seurakunnan välinen suhde tiivistyi, ja uskonnollisuus oli osa kansan yksityiselämää. Sota herätti uskonnollisia kysymyksiä, ja Kotimaa esitti näkemyksen, että sodalla olisi pitkäaikaisia vaikutuksia kristillisyyteen. Sodan vaikutukset Suomessa saivat tilaa lehdessä, erityisesti työttömyyden ja asunnottomuuden näkökulmista. Lehti käsittelee Suomen kirkon tilannetta, jossa maaliskuun vallankumouksen vaikutukset saivat tilaa uutisoinnissa. Saksaan ja Itävalta-Unkariin liittyvissä asioissa Kotimaan asenne vaihtelee sodan aikana, mutta lopulta kohti sodan loppua asenne näitä maita kohtaan muuttui myönteisemmäksi. Kotimaan suhtautuminen Venäjän sotatoimiin pysyi suhteellisen samana melko koko maailmansodan ajan.