Browsing by Author "Lähetkangas-Halminen, Noora"

Pro gradu tutkielmani tarkoituksena on selvittää, mitä Khirbet Qumranin lähistöllä sijaitsevien luolien sisältä löytyneissä teksteissä sanotaan perheistä ja mitä kirjoitusten perusteella voidaan sanoa perheiden elämästä ja asemasta Qumranin liikkeessä. Pohdin tutkielmassani, koostuiko Qumranin liike perheistä vai yksilöistä ja oliko perhe pääasiallinen ympäristö, jossa Tooran määrittelemää lakia noudatettiin. Koska osa Qumranin kirjoituksista ottaa kantaa perhe-elämän järjestämiseen, toinen tärkeä tutkimuskysymykseni on se, miten Qumranin liikkeeseen kuuluminen vaikutti perheen elämään. Asettiko liike perhe-elämälle suurempia rajoituksia kuin Toisen temppelin ajan juutalaisuus yleensä tai saiko perhe liikkeeseen kuulumisesta jonkinlaista etua? Lisäksi tutkin kirjoitusten mainintoja sopivasta avioliitosta ja siihen liittyvistä säädöksistä sekä perhemetaforien käyttöä ja lasten koulutuksesta kertovia tekstikohtia. Sivuan lyhyesti myös sitä, mitä tekstien ja arkeologisen evidenssin perusteella voidaan sanoa perheiden roolista Khirbet Qumranilla asuneen yhteisön sisällä. Lisäksi tarkastelen tätä Qumranin kirjoitusten välittämää kuvaa perheistä suhteessa perheiden rooliin muussa Toisen temppelin ajan juutalaisessa yhteiskunnassa ja pohdin, mitä lisävaloa Qumranin kirjoitukset voivat tuoda aiemmin tunnetuista lähteistä saatuihin tietoihin. Voidakseni tehdä tämän, pyrin tutkielmani toisessa luvussa luomaan jonkinlaisen taustan tutkielmalleni esittelemällä Toisen temppelin ajan juutalaisesta perheestä tehtyjä päätelmiä. Lähestyn aihettani nostamalla esiin Qumranin kirjoituksissa esiintyviä mainintoja perheistä ja perheiden elämään liittyvistä asioista. Erityisesti Damaskon kirja (CD), Yhdyskuntasääntö (1QS), Seurakuntasääntö (1QSa), Sotakäärö (1QM), Temppelikäärö (11QT), Tooran määräyksiä (4QMMT), Hymnien kirja (1QH) sekä Ymmärtäväisyyden ohje (4Q415 418, 4Q423, 1Q26) tarjoavat materiaalia perhe-elämän kartoittamista varten ja ovat siksi merkittävässä roolissa tutkielmassani. Qumranin liikkeeseen kuului kiistatta myös naisia ja lapsia. Tässä tutkielmassa totean Qumranin kirjoitusten perusteellisen tutkimisen perusteella, että Qumranin kirjoitusten välittämä kuva perhe-elämästä vastaa monilta osin kuvaa, joka meillä on Toisen temppelin ajan juutalaisista perheistä. Teksteissä on myös ristiriitaisuuksia ja muista lähteistä poikkeavia käytäntöjä, mikä on osoitus käytäntöjen moninaisuudesta Toisen temppelin ajalla. Kuitenkin Qumranin kirjoituksista on löydettävissä liikkeelle ominaisia piirteitä sekä liikkeen sisäisestä kehityksestä kertovia tekstejä. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että niiltä osin, joilta Qumranin kirjoitukset eroavat muista juutalaisista kirjoituksista, ne välittävät ankarampia säännöksiä ja lain tulkintoja. Esimerkiksi Toisen temppelin ajan juutalaisten keskuudessa yleiset avioliitot veljen tai sisaren lasten kanssa kielletään Qumranin kirjoituksissa. Qumranin kirjoituksissa heijastuu myös liikkeen jakautuminen joihinkin ryhmiin. Kuitenkin usein tehty jyrkkä erottelu avioituvien ja selibaatissa elävien liikkeen jäsenten välillä vääristää lähteiden välittämää tietoa. Erilaisten ryhmien rinnakkainen olemassaolo saattaa tarjota yhden selityksen sille, miksi niin erilaisia tekstejä on säilytetty ja luultavasti luettu yhdessä paikassa. Qumranin kirjoituksissa voikin nähdä merkkejä liikkeen tai liikkeeseen kuuluneen alaryhmän kehittymisestä kohti yksilöistä muodostunutta uskonnollista yhteisöä. Esimerkiksi periteisesti isälle kuuluneiden oikeuksien siirtäminen liikkeen johtohahmoille ja johtohahmoista käytetyt perhemetaforat viittaavat tähän suuntaan.